Illan paneeliin valmistautuessa luin vielä läpi alivaltiosihteeri Elina Kalkun esityksen polusta, jolla voisimme lähteä rakentamaan tietä siihen, että Suomen kehitysyhteistyöpanokset olisivat 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Pidin siitä, että Kalkku oli listannut esitykseensä ajankohtaisia rahoitustarpeita. Nimenomaan näin tulee päätöksenteossa edetä: ensin listaamme tavoitteet ja sitten tavoitteita perusteluna käyttäen neuvottelemme rahasta. Uskon, että tämä strategia on perusteltu ja tekee kehitysyhteistyön myös kansalaisille helpommin lähestyttäväksi.

Alla lyhyet kommentit Kalkun esityksiin. Ne kaikki liittyvät YK:n Agenda 2030 toimeenpanoon. Agenda 2030 on 17 tavoitetta sisältävä YK-maiden hyväksymä yhteinen “maailmanpelastusohjelma”. Myös Sdp:n tulevaisuusohjelman valmistelutyö on nojannut Agenda 2030 -tavoitteisiin.

Naiset ja tytöt – sukupuolten välinen tasa-arvo

Naiset rakentavat rauhaa. Suomen pitkäaikainen ja perusteltu painopiste, jonka merkitys korostunut, kun esimerkiksi Yhdysvaltojen linjaukset vaihdelleet liittyen esimerkiksi lisääntymisterveyshankkeet. Äitien kouluttaminen on tehokkain tapa parantaa tyttöjen asemaa ja elämisen edellytyksiä.

Työpaikat ja elinkeinot – erityisesti nopean väestönkasvun alueet

Tähän liittyy olennaisesti koulutus, josta seuraavassa kohdassa. Toivoisin, että kansainvälisen työjärjestön ILO:n rooli korostuisi globaalissa maailmassa, jossa työllisyys, työolot ja elinkeinojen vahvistuminen keskeinen edellytys oikeudenmukaiselle kasvulle ja hyvinvoinnille. Esimerkiksi sovelletut mallit Suomen nuorisotakuusta ovat kiinnostaneet eri puolilla maailmaa.

Erilaiset mikroyrittäjyys-hankkeet ovat ilmeisen arvokkaita. Olin itse aikanaan Nepalissa mukana järjestössä, joka koulutti kadulta pelastettuja naisia perustamaan pikkukauppoja ja näin hyvin konkreettisesti, miten elämisen edellytykset pikku hiljaa kehkeytyivät pienellä alkutuella.

Suomen sotienjälkeisten vuosikymmenien “hyvän kehän” kehitys, jossa valtio ja työmarkkinaosapuolet ovat yhdessä sopineet ja neuvotelleet esimerkiksi sosiaaliturvasta on malli, jota kannattaa pitää esillä myös kehitysyhteistyössä.

Koulutus – Suomella annettavaa oppimisen kriisin ratkaisemiseen

Lempiaiheeni. Meidän kannattaisi pyrkiä paljon nykyistä merkittävämpään globaaliin vaikuttavuuteen koulutuskysymyksissä. Kannattaisin ajatusta, että profiloidumme kehitysyhteistyössä koulutuskysymyksissä nykyistä enemmän. Olen kirjoittanut aiheesta toisaalla. Itse olen mukana Mostariin Bosnia ja Hertsegovinaan 2000-luvun alussa perustamamme United World Collegen toiminnassa (hallituksen pj) ja ko. työn kautta olen seurannut 1990-luvulta asti koulutuksen globaalia kenttää. Suomella olisi todella paljon annettavaa esimerkiksi nyt nopeasti teollistuvissa maissa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Tästä kävimme keskusteluja viimeksi vuodenvaihteessa Tansaniassa, kun olin luennoimassa paikallisessa opettajankoulutuslaitoksessa Suomen kasvutarinasta.

Ilmastonmuutos – hillintä ja sopeutuminen

Suomella pitää olla maailmassa suuri kädenjälki ja pieni hiilijalanjälki. Tämä on hyvä lähtökohta. Ilmastonmuutos koettelee eri maailman osia kovin eri tavoin. Tarvitsemme Suomen tasolla ja globaalisti jälleenrakennushenkeä, oikeudenmukaisuutta ja kykyä sitoutua tässä ja nyt. Päästökaupasta kerättävät rahat tulee suunnata kehittyvien maiden ilmastotyöhön. Minulle kolme tärkeintä lähtökohtaa ilmastotyössä ovat tutkijoiden ja päättäjien yhteistyö kansainvälisen ja kansallisen ilmastopaneelin suosituksien pohjalta, Suomen aktiivinen globaali vaikuttaminen, joka korostuu EU-puheenjohtajana 2019 sekä ilmasto-oikeudenmukaisuus, jossa jokainen on osa ratkaisua.

Afrikka, Lähi-idän kriisialueet

Kaikki edellä läpikäydyt teemat liittyvät näihin perusteltuihin alueellisiin painopisteisiin.

Humanitaarinen apu; tarve suurin toisen maailmansodan jälkeen

Yleisesti todella hälyyttävä tieto ja sinällään perustelee kehitysrahoituksen kasvattamista. Yksittäisen asiana Jemenin kriisi pitää nostaa osaksi EU-puheenjohtajakauden agendaa niin, että Euroopan unioni rakentaa selkeän Jemen-strategian.

Osallistun tänään klo 17:00 Musiikkitalossa Fingon järjestämään Järjestöjen vaalitenttiin

YK:n agenda 2030 -tavoitteet