Yksi aikamme megatrendi on kaupungistuminen. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Tämä merkkipaalu, jolloin kaupunkiväestön määrä ylitti maaseudun väkimäärän, ajoittui maailman väestökehityksessä kuluvan vuosituhannen ensi vuosikymmenelle. Väestö jatkaa kasvuaan kaupungeissa.

Olemme myös nähneet, että monissa aikamme viheliäisissä ongelmissa kaupungit ovat nousseet ratkaisijoiksi. Kaupungit toimivat ilmastonmuutoksen kysymyksissä ja ratkovat asuntopulaa ja monikielisen väestön arkista yhdenvertaisuutta kouluissa ja terveyskeskuksissa. Myös monet uudet kulttuuri-ilmiöt syntyvät kaupungeissa.

Suurin oivallukseni helsinkiläisenä päättäjänä toimiessani on ollut se, että Helsinki todella on maailmanluokan kaupunki. Olemme kansainvälinen suurkaupunki kaikilla muilla mittareilla paitsi asukasluvulla mitaten. Ja sekin kasvaa kohisten, sillä Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja.

Koska olemme maailmanluokan kaupunki, voimme vaikuttaa asioihin, omiimme ja muiden. Päätämme vuosittain yli neljän miljardin budjetista, jolla kansainvälinen Helsinki ratkoo isoja kysymyksiä energiapäätöksistä asumiseen, koulutuksesta terveydenhuoltoon, ilmastokysymyksistä kulttuurihankkeisiin.

Pidimme hiljattain valtuustoryhmän avoimen kokouksen ilmastonmuutoksesta. Alustaja Demos Helsingin Tuuli Kaskinen painotti Helsingin vastuuta ja mahdollisuuksia. Tuuli haastoi Helsingin energiaa rohkeaan etulinjaan etsimään kestäviä ratkaisuja, joilla siirrymme pois kivihiilestä. Jos Helsingin energia onnistuu uusien mallien kehittämisessä, se on paitsi ilmastoteko myös mahdollinen kaupallinen menestys, koska valtaosa maailman kaupungeista painii saman ongelman kanssa. Energiaratkaisuille on kovasti kysyntää!

Koulutuksen saralla Helsinki on linjannut rohkeasti toisin kuin valtio, kun on pidetty lasten subjektiivisesta varhaiskasvatuksesta kiinni. Seuraava vaativa tehtävä liittyy syvälliseen ymmärrykseen nuorten syrjäytymisestä ja koko koulupolun vahvistamisesta.

Kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn tulee näinä viikkoina laaja ohjelma, jossa nuorten syrjäytymisen pysäyttämiseksi esitetään laaja valikoima toimia. Monet keinot tulevat kelpaamaan malliksi maailman metropoleihin, jos saamme aikaan myönteisiä tuloksia, koska syrjäytyminen ei tietenkään ole vain Suomen tai Helsingin ongelma.

Myös maahanmuutto on nimenomaan kaupunki-ilmiö. Kaupungit ovat aina keränneet muuttoliikettä. Helsingin väestö kasvaa viisi kertaa nopeammin kuin muun Suomen. Helsingin työikäinen väestö kasvaa ennen kaikkea maahanmuuton voimalla. Esimerkiksi 37 prosenttia Stadin ammattiopiston opiskelijoista on taustaltaan maahanmuuttajia.

Olen ylpeä, että olemme satsanneet Helsingissä kotoutumiseen. 2015 perustimme ammattiopiston yhteyteen Stadin osaamiskeskuksen. Sen tavoitteena on yhdistää kielikoulutus, ammatillinen koulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle. Osaamiskeskukseen voi marssia tiettyinä päivinä joka kuukausi ja alkukartoituksen jälkeen tulija ohjataan eteenpäin hänelle sopiville kursseille ja työnhakuun. Tulokset ovat olleet niin hyviä, että osaamiskeskuksia on jatkossa myös Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella.

Tärkeää on myös tiedostaa, että maahanmuuttajat kiinnittyvät tutkimuksen valossa ennen kaikkea kaupunkeihin, eivät niinkään valtioon. Tulijasta tulee identiteetiltään helsinkiläinen ennen kuin suomalainen.

Kaipaan yhä lisää kokemusvaihtoa kaupunkien kesken myös maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Olemme muun muassa esittäneet, että helsinkiläisille opettajille rakennettaisiin yhteyksiä Ruotsiin ja ruotsalaisten kanssa käytäisiin läpi heidän vuosikymmenien kokemuksia esimerkiksi maahanmuuttajalasten koulunkäynnistä.

Toivon, että kaupunkien verkoston vahvistuminen Suomessa ja Helsingin mukanaolo monissa kansainvälisissä kaupunkiverkostoissa johtaa yhä systemaattisempaan yhteistyöhön, jonka puitteissa kaupungit jakavat kokemuksiaan ja etsivät ratkaisuja kysymyksiin, jotka vaivaavat kaikkialla kuten eriarvoisuus, ilmastonmuutos, asuntopula ja tarve koulutuksen kansainvälistymiseen.

(teksti on alun perin julkaistu Töölöläinen-lehdessä)