Arvoisa puhemies,

Kestävän kehitys korostaa ymmärrystä talouden, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhteydestä. Päätöksenteossa tehtävä on vaativa: usein monessa asiassa kolme periaatetta ovat keskenään jos eivät ristiriidassa niin vähintään jännitteisessä suhteessa.

Näiden jännitteiden ratkominen on meidän päättäjien vastuulla.

Kestävän kehityksen mallin löytäminen on aikamme kohtalonkysymys niin ilmastopolitiikassa kuin ihmisten hyvinvoinnissa. Kyseessä on YK:n määrittelyn mukaisesti kaikkien pitäminen mukana ja yhteisen maapallon kestävyys.

Siksi YK:n Agenda 2030 ja sen laaja käsittely selonteon ja mietinnön muodossa Suomen eduskunnassa on merkittävää. Agenda 2030 on historiallinen koko maailmaa näin laajasti yhdistävä maailmanpelastusohjelma.

Optimisti toivoo ja uskoo, että se päätyy monen valtion hallitusohjelman perustaksi. Parhaimmillaan se onnistuu läpäisemään monet strategiset ohjelmat, esimerkiksi tänään Helsinki hyväksyy nelivuotisen strategian, jonka taustavalmistelussa ainakin Sdp ryhmä on hyödyntänyt Agenda2030-ohjelmaa. Luotan, että Suomen seuraava hallitusohjelma nojaa Agenda2030-lähtökohtiin. Sdp:n omassa valmistelussa näin jo on.

 

Sitten kritiikkiin ja ehdotuksiin.

Selonteko on osin jyrkässä ristiriidassa Suomen tämänhetkiseen hallitusohjelmaan. Kun Agenda2030 pääviesti on sosiaalisesti kestävä kehitys ja ajatus, että pidetään kaikki mukana, Suomessa on viime vuosina tehdyillä päätöksillä lisätty eriarvoisuutta ja leikattu hyvinvoinnista.

Tutkimus on tässä armoton: hyvinvoinnista, koulutuksesta ja terveydestä säästäminen tulee pitkällä aikavälillä sairaan kalliiksi.

Onneksi tulevaisuusvaliokunta on nostanut omassa mietinnössään eduskunnan Agenda2030 kunnianhimon tasoa. Esimerkiksi uusien mittarien etsiminen bkt:n rinnalle on tärkeää. Kiitos siitä.

Erityisenä teemana nostaisin koulutuksen, kun pohdimme kansallista toimeenpanoa jatkossa.

Koko väestön kouluttaminen on ollut vuosikymmeniä sitten tehty arvovalinta, joka on nostanut Suomen maailman vauraimpien valtioiden joukkoon. Maailmalla meillä on todella kova koulutusmaine juuri tästä syystä: talouskasvu ja koko väestön kouluttaminen ovat Suomen kehityksessä kulkeneet käsi kädessä. Samalla on rakentunut luottamusyhteiskunta ja vahva oikeusvaltio – parasta kestävää kehitystä.

Meillä onkin kaksi syytä huolehtia koulutuksesta tulevaisuusratkaisuissa: kyse on Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnista ja pärjäämisestä. Lisäksi meillä on näissä teemoissa maailmalla sananvaltaa ja kuulijoita. Näissä teemoissa meidän kannattaa profiloitua. Voimme siis vaikuttaa esimerkiksi naisten ja tyttöjen asemaan koulutuksen kautta myös maailmalla.

Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa koulutustasomme on laskenut ja koulutuksen eriarvoisuus lisääntynyt. Molemmat kehitykset ovat näkyneet pitkään signaalin omaisina. Eilen asiantuntija sivistysvaliokunnassa totesi, että ”vielä ei ole liian myöhäistä toimia”.

Siksi toivon, että nykyhallitus ja tulevat hallitukset korjaavat virheen, joka viime vuosina on tehty. Tarvitsemme uuden kunnianhimon tason niin suomalaisen koulutuksen tasa-arvon toteuttamisessa kuin maailmalla tehtävässä kehitystyössä. Näihin tarvitaan myös resurssit, joista täällä keskustellaan ensi viikolla.

Yhtenä esimerkkinä maksuton varhaiskasvatus olisi tulevaisuusinvestointi ja kestävää kehitystä parhaimmillaan. Nobelisti-ekonomistit ovat osoittaneet, kuinka yksi varhaiskasvatukseen panostettu euro tulee seitsemänkertaisena takaisin.  Varhaiskasvatuksemme on rankattu maailman parhaaksi joitakin vuosia sitten, nyt kentältä kuuluvat hätähuudot ovat sellaisia, että menestystarinan jatko on vaakalaudalla.

Suomessa tiedämme, että koulutus on tehokkain tapaa muuttaa maailmaa, pitää kaikki mukana ja vahvistaa kestävää talouskasvua. Siksi koulutuksen tulee olla keskeinen osa kestävään kehitykseen tehtäviä panostuksia ja Agenda 2030 jatkotoimeenpanoa ja mittareista.

Kiitos.