Uudenlainen elämänvaihe alkaa nyt, kun ToSi-perheemme arki jakautuu kahteen kaupunkiin enkä ole itsekseni Torinossa. Palasin Suomen loma- ja etätyöjaksolta pari viikkoa sitten. Töissä innostavaa ja normitiivistä – niistä pian lisää! Viime torstaina saapui Aatos, 9, jolla oli Suomesta lähtiessä pelkkä menolippu! Samuli on viettänyt lomaviikon Torinossa laittamassa kanssani arkea käyntiin ja palaa sunnuntaina Helsinkiin Eliaksen ja Kaiuksen luo. Käytännön asioita ja tunnelmia:
🔸Asumme lokakuun loppuun asti väliaikaisessa kalustetussa asunnossa keskustassa, johon mahtuu mukavasti 4-5 henkeä. Intensiivisen etsinnän jälkeen löysimme kesäkuussa myös pysyvän kodin, joka valmistuu lokakuussa. 1960-luvulla rakennetun talon suunnittelija-arkkitehdin poika ja pojanpoika vuokraavat asunnon, jonka isoisä-arkkitehti on aikanaan suunnitellut perheelleen. Vuokraisäntämme, nyt 60+ ikäinen roomalaisherra, on siis asunut asunnossa lapsuutensa! Asunto on täynnä omaperäisiä yksityiskohtia, jotka perhe haluaa säilyttää ja entisöidä (ja joita edelliset vuokralaiset eivät kunnioittaneet). On mittaan tehtyjä raskaita puukaapistoja, muita asuntoja isommat erikoisikkunat ja jos jonkinlaista yksityiskohtaa ja materiaalia. Osa todella hienoja, osa sellaisia, jotka itse ehkä modernisoisi, mutta perheen tarinan valossa annamme olla.
🔸Pysyvän kodin remontissa ja kalustamisessa tietysti riittää säätöä. Mutta olennaista on, että löysimme asunnon kriteereillä, jotka olin kymmeniä asuntoja tsekattuani jo ehtinyt melkein todeta mahdottomaksi: keskustainen sijainti, iso parveke, johon mahtuu ruokapöytä sekä näkymät Torinon ympärillä kohoaville kukkuloille. Ja tietenkin erillinen vierashuone! Bonuksena kerrostalo sijaitsee Po-joen rannalla eli lenkki- ja pyöräilyreitti on vieressä. Sähköpyörälle ja -autolle välttämätön talli on sekin historiallisen omistajan myötä erityinen: talon sisäpihalla on yksi talli, jonne ajetaan rappukäytävän lävitse! Torinoa tunteville: asuntomme on Vanighlian kaupunginosaa, 5-10 minuutin kävely piazza Vittoriolta ja Gran Madren sillalta.
🔸Käytännössä siis pari kuukautta helppoa asumista kalustetussa keskusta-asunnossa ja samalla tulevan kodin valmistelu, marraskuu on varauduttava normimuuton jälkeiseen vaiheeseen eli kalusteiden odotteluun, tavaroiden järjestelyyn ja kaikenlaiseen asettautumiseen. Suomesta meille tulee muuttokuorma, johon kesällä keräilin Tori.fi avulla muun muassa Iittalan Pioni-astiaston ja muuta lasitavaraa. Kalusteita muutamme vähän: Elias, Kaius ja Samuli asuvat toistaiseksi Helsingin kodissa ja se vuokrataan kalustettuna sitten kun asia tulee ajankohtaiseksi. Muuttokuormassa tulee kirjoja ja leluja, jotain soittimia, suksia ja sen sellaista. Jos nurkissasi joku kaluste, kirjoja tai astioita, joille haluaisit uuden kodin luonamme Torinossa, laita yv! Marraskuun alun kuormaan mahtuu ja kiva olla muistoja mukana!
🔸Aatoksen koulu on juureva 1963 perustettu Torinon kansainvälinen koulu IST, joka toimii vanhempien organisoimana yhdistyspohjalla – aika harvinaista pitkälti yksityistyneessä kv. koulujen maailmassa. Koulu sijaitsee Torinon kukkuloiden keskellä pikkukaupunki Chierin kyljessä maalaismaisemissa. Aatos matkaa sinne päivittäin koulubussilla puolisen tuntia suuntaansa kuten iso osa oppilaista. Lähtö kotoa ennen aamukahdeksaa ja paluu 17-18 aikaan. Olen töiden ja koulutusharrastuneisuuden myötä käynyt sadoissa kv. kouluissa maailmalla ja sitä taustaa vasten on helppo arvostaa IST:n tunnelmaa, yhteisöllistä otetta ja pedagogisia painotuksia, jotka ovat monessa lähellä suomalaisen koulun lähtökohtia. Ulkona ollaan paljon ja päivä aloitetaan vapaalla leikillä. Lapsia on 400-500, kaksi noin 20 lapsen luokkaa joka ikäryhmässä. Italialainen vanha varallisuus näkyy koulun italialaisten joukossa, joista valtaosa kuulunee Torinon perinteisiin teollisuussukuihin tai urheiluperheisiin. Ulkomaalaiset lapset ovat meidän kaltaisten täällä töissä olevien perheiden lapsia.
🔸Cantores Minoreksen ansiosta Aatos hyväksyttiin myös aivan mahtavalta vaikuttavaan kuoroon, joka alkaa syyskuun aikana. Piccoli Cantori di Torino on 9-15 vuotiaiden sekakuoro, jota johtaa sydämellinen Carlo. Kuorolla on laajaa toimintaa kouluissa ympäri Torinoa. Aatos pääsee Cantores Minoreksen maineen myötä suoraan pääkuoroon, joka harjoittelee kaksi iltaa viikossa. Carlon mukaan Aatos on ensimmäinen ulkomaalainen, joka hyväksytään kuoroon suoraan ilman, että on käynyt heidän muskariaan eli hieno on suomalaisen CM-kuoron maine! Näimme Piccoli Cantori di Torino -kuoron konsertin kesällä osana kuorofestivaalia Espoossa ja meininki oli aivan mahtava.
🔸Au pair -hakuni keväällä päättyi ihanteellisesti. Äiti ja isä kysyivät, josko mitenkään olisi ajateltavissa, että he lähtevät mukaan. Idea oli alun perin isän, jonka edellinen au pair -keikka Sarajevossa oli 18 vuotta sitten! Myös äiti käytti silloin lomiaan mahdollistaakseen UWC-työni hoitamalla pikku-Eliasta. Nyt molemmat ovat eläkkeellä ja ajattelivat, että olisi hienoa olla Aatoksen ja minun mukana Torinossa. Minulle järjestely on tietysti aivan ihanteellinen. Tähän ensimmäiseen syksyyn liittyy myös itselle paljon uutta niin töissä kuin Torinon arjessa. Uuden arjen rakentaminen äidin ja isän kanssa yhdessä on tietenkin helpompaa kuin vieraamman ihmisen. Kevätpuolelle täytyy rakentaa uusi järjestely – matkustan keskimäärin joka toinen viikko vähintään pari päivää, joten toinen arki-aikuinen on välttämätön, kun Samulin työ Suomessa. Pipa ja Risto saapuvat tänään myöhään illalla. Suomesta on kuulunut kivoja kuulumisia Ciao Pipa -läksiäisistä ja isä tietenkin laittoi Lammin paikkoja talviteloille.
🔸Eli tähän tapaan arki Torinossa lähtee rakentumaan. Välillä meinaa stressata kaiken järjesteltävän määrä, mutta sitten Italian la dolce vita aina muistuttaa, että kaikki järjestyy ja ihmiset auttavat. Aatoksen ensimmäinen koulupäivä oli vaikea, mutta nyt ekan viikon päättyessä plakkarissa on jo kaverin synttärijuhlat ja ihan kivoja päiviä. Koulupäivien pituus Suomeen verrattuna on keskusteluaihe Suomen kaverien kanssa. Isoveljien kanssa soitellaan videopuheluja ja kehitellään uusia rutiineja tähän kahden maan ja kaupungin arkeen. Minä olen onnessani torinolaisesta täällä kootusta Zeroundici-sähköpyörästäni, jolla viiletän kukkulalle ja alas kulkevan työmatkan. Samuli pyrkii kieltämään työmatkakävelyni, koska viime viikolla matkalle osui pari villisikaa ja etäisyyttä jäi enää muutama metri!
Voikaa hyvin – ihanaa viikonloppua💛
ps. Euroopan koulutussäätiö ETF:n asiat voi ottaa seurantaan somekanavilla linkedin, FB ja x. Keskitän myös omat töihin liittyvät päivitykset enimmäkseen Linkedin ja kenties x. Torino-tarinoita toki myös jatkossa😍 ETF – European Training Foundation
pps. lähtökuvan au paireista otti Ilari Torsti
