Kiova ja kiovalaiset nostavat nyt mieleen 1990-luvun Sarajevon. Voidaanko jotain huomioida nyt, oppia menneestä? Ainakin nämä tulee mieleen:

1. Liittyen asevienti. Kv. politiikan hypokriittisimpiä päätöksiä oli, kun huhtikuussa 1992 maailma tunnusti Bosnia ja Hertsegovinan itsenäisyyden ja asetti SAMALLA aseidenvientikiellon. Jugoslavian armeijan tukemat serbijoukot piirittivät Sarajevon. Sarajevolaiset eivät luovuttaneet, he puolustivat kotikaupunkiaan sotamuseosta varastamillaan kalasnikoveilla, salakuljetetuilla aseilla ja mielikuvituksella. Moni kaupunkia puolustanut oli itse serbi. Piiritys ja sota jatkui 3,5 vuotta. USA yritti kumota aseidenvientikiellon 1993, mutta mm. Ranska vastusti. Tilanne helpottui hieman bosnialaisten kannalta, kun 1993 saatiin valmiiksi liki absurdi hanke eli piiritysrenkaan alle kaivettu tunneli, jonka kautta saatiin vettä, ruokaa ja ennen muuta aseita.

2. Liittyen tiedonvälityksen tärkeys mahdollisimman laajasti. Jälkiarvion mukaan Sarajevon piiritys saattoi pitää maailman huomioin poissa etnisestä puhdistuksesta muualla maassa ja olla strateginen. Tarvittiin kuvat riutuneista ihmisistä vankileireillä ja Srebrenica ennen kuin ulkopuolisen maailman kynnys ylittyi ja Nato-joukot mobilisoitiin. Sotaa käytiin liki 3,5 vuotta.

3. Liittyen häikäilemättömät johtajat. Serbian Slobodan Milosevic todettiin keinoja kaihtamattomaksi ja ehkä myös mieleltään epätasapainoiseksi johtajaksi varhain. Samoin Bosnian serbijohtaja Radovan Karadzic. Ideologia oli suur-Serbia. Milosevic toimi ensin Jugoslavian ja sitten Serbian presidenttinä 1989-2000. Laajat opposition rohkeat mielenosoitukset olivat suistaa hänet vallasta 1997 ja johtivat lopulta eroon 2000. Hänet luovutettiin 2001 Haagin ihmisoikeustuomioistuimeen.

4. Liittyen ihmiset, jotka näissä olosuhteissa ovat historian oikusta paikoissa kuten Ukrainan presidentti Zelenskyi nyt. Sarajevo on täynnä tarinoita ihmisistä, jotka toimivat käsittämättömissä tilanteissa, joihon kukaan ei voi valmistautua. Ajatellaan, että 3,5 vuoden kärsimys olisi voinut olla olennaisesti lyhyempi ja uhreja ja tuhoa vähemmän, jos nämä ihmiset olisivat saaneet heti tuekseen maailman huomion ja vallanpitäjät.

5. Liittyen joukkovoima ja empatia hyökkäyksen kohteeksi joutuneita kohtaan yksittäisten ihmisten rahallisella tuella, mielenilmauksilla ja kaikilla löydetyillä keinoilla. Sarajevossa koetaan, että maailma unohti ja hylkäsi. Se kyynisti ihmisiä. Tätä vasten eri puolilta maailmaa mukaan lukien Helsinki leviävät kuvat marsseista ja mielenilmauksista merkitsevät.

Kuva vaurioituneesta korkeasta ukrainalaisesta kerrostalosta oli kuin ystävämme Ziban kotitalo Sarajevossa, joka tuhoutui sodassa osin ja jossa silti koko ajan asuttiin. Tuolta sota näyttää. Ziban kodin editse kulkeneen kadun nimeksi tuli sotavuosina sniper alley.

(kirjoitettu alunperin FB la 26.2.2022)