Toimitin alla olevan kirjoituksen Helsingin Sanomiin viikko sitten su 14.11. Toimin kaupunginvaltuuston puheenjohtajistossa SDP:n edustajana. Olen ollut neuvottelemassa ja päättämässä Sörnäisten tunnelin kokonaisuuteen kuuluvista asioista vuodesta 2012. Vuonna 2016 hyväksytty yleiskaava neuvoteltiin, kun vedimme Osku Pajamäen kanssa SDP:n Helsinki-työtä.

Kysyin kirjoituksen perään kaksi kertaa. Torstaina sain vastauksen, että sitä ei julkaista. Tämä tuntuu hieman ironiselta, kun lukee viikonlopun lehtiä. Lauantaina HS-kaupunkisivuilla reviteltiin otsikolla

”Sörnäisten­tunneli synnytti harvinaisen kiivaan loka­sodan, johon osallistuu ministerikin – Etu­linjan lisäksi taistelua käydään lähes agenttimaisin ottein.”

Tänään 21.11. laaja pääkirjoitus toteaa ”Kuntapolitiikassa kohdataan nyt samat muutokset kuin valtakunnanpolitiikassa. Äänestäjillä on houkutus tukea poliittista teatteria enemmän kuin rakentavaa yhteistyötä tekeviä päättäjiä. Helsinkiä on tähän asti onnistuttu kehittämään tasapainoisesti eri näkökulmia yhteen sovittamalla. Kaupunki on muuttunut koko ajan paremmaksi. Rakentava yhteistyö päätöksenteossa palvelee kaupunkilaisten etua paremmin kuin erimielisyyksien kärjistäminen.”

Rakentava yhteistyö tulee vaikeaksi, jos keskeisen päättäjän taustoittava kirjoitus ei viikon aikana mahdu edes lehteen.

Helsingin Uutiset on luvannut julkaista päivitetyn version.

HS lähettämäni kirjoitus:

Rakastaako joku tunneleita?

Luullakseni harva. Sen sijaan moni meistä rakastaa siltoja, ratikoita ja merellistä Helsinkiä. Rakkaudesta Helsinkiin kertoo sekin, että viimeiset kymmenen vuotta väkilukumme on kasvanut keskimäärin yli 5000 asukkaalla vuodessa.

Tarvitaanko Sörnäisten tunneli? HS pääkirjoitus (14.11.) kuvasi aika hyvin, miksi näin todennäköisesti on. 

Olennaista on, että Sörnäistentunnelista ei päätetä yksittäisenä tunnelina. Sörnäistentunneli, Kruunusillat ja pikaratikat kuuluvat samaan suunnitelmaan, joka kasvavalle Helsingille on hyväksytty. Yleiskaavan takana 2016 olivat kaikki suurimmat puolueet, myös vihreät ja vasemmistoliitto. Siltojen ja tunnelin investointikirjaukset tehtiin budjettineuvotteluissa jo aiemmin. 

Niinpä Sörnäistentunnelia on mahdotonta käsitellä erillään Kalasatamasta, Kruunuvuorenrannasta, Hämeentien pyöräteistä, suunnitellusta Jokeri0-pikaratikasta, Suvilahden ja Teurastamon kehityksestä tai Pasila-Kalasatama-ratikasta. 

Näitä on käsiteltävä kokonaisuutena, jossa tavoitteena on mahdollisimman toimiva kaupunkitila asukkaille, kävelijöille ja pyöräilijöille sekä sujuvat ulos- ja sisäänajoreitit pääväyliltä kaupunkiin ja kaupungista ulos. Kalasatamassa on nyt 8000 asukasta, tulevaisuudessa 30 000 ja 10 000 työpaikkaa. Ilman tunnelia pääväylä kulkisi Kalasataman halki. Kalasataman suunnittelu on perustunut tunneliratkaisuun.

Taloudellinen yhtälö on sekin kokonaisuus. Kalasataman ja Kruunuvuoren kaavoitus tuo tuloja ja maan arvonnousua, Kruunusiltojen ja Sörnäistentunnelille satojen miljoonien kustannukset ovat investointeja, jotka tehdään tulevan 100 vuoden perspektiivillä.

Päättäjänä koen, että vastuullamme on pitkäjänteinen päätöksenteko kestävästi kasvavan kaupungin hyväksi. Helsingin on myös oltava luotettava yhteistyökumppani.  Mistään tulevaisuuspäätöksestä ei voi olla 100% varma, mutta laajoissa suunnitelmissa ei ole järkeä, jos niistä revitään yksittäisiä osia irti.

VTT Pilvi Torsti, kaupunginvaltuutettu vuodesta 2012, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (sd.)

Viikon päivitykset itse asiassa ovat:

  • Ma 15.11. Sdp pyysi asia uudelleen pöydälle, koska olimme sitä mieltä, että asian esittely oli puutteellinen. Puutteellisuutta alleviivasi se, että julkinen keskustelu oli fokusoitunut pelkkään tunneliin ja poliittisten päättäjien kommentteihin. Asiantuntijavalmistelijat, jotka olivat tuottaneet laajoja vastauksia poliitikkojen kysymyksiin ja väitteisiin, eivät esiintyneet lainkaan.
  • Tämän viikon aikana sekä päätöksen dokumentaatioon että julkiseen käsittelyyn onkin saatu asiallisia lisäyksiä.
    • Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kuvasi HS laajasti, kuinka isojen liikennesuunnitelmia osa tunneli on. Se on suunniteltu yhdessä Hämeentien joukkoliikenne- ja pyöräilyratkaisun kanssa ja edellytys nopealle irä-länsi-raideliikenteelle tulevaisuudessa. Asuntosuunnittelusta vastaava Richard Manninen kävi Ylellä läpi tunnelin rooli asuntosuunnittelun kokonaisuudessa.
    • Torstaina kaupunginhallituksessa hyväksyttyyn esitykseen, jonka valtuusto tulevana keskiviikkona käsittelee tuli myös kolme olennaista lisäystä korostamaan kokonaisuutta, jonka osasta olemme päättämässä. Laitan ne tekstin loppuun.

Kaupunginhallituksen esitykseen torstain 18.11.2021 tehdyt nähdäkseni tärkeät lisäykset & liitteeksi laaja QA-aineisto. Esittelylisäykset alla, QA on valtuuston esityslistalla.

  • Kalasatamasta tavoitellaan yleiskaavan 2016 mukaisesti liike- ja palvelukeskusta sekä kantakaupunkia. Liike- ja palvelukeskuksesta tavoitellaan kävelypainotteista aluetta. Kantakaupunkimerkinnällä olevaa aluetta kehitetään puolestaan kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräliikenteen ehdoilla. Kalasataman alueelle ja sen ympäristöön on suunniteltu kokonaisratkaisu, joka toteuttaa sille asetetut tavoitteet niin kasvun, toimivuuden kuin turvallisuuden ja terveellisyyden saavuttamiseksi. Tämä kokonaisratkaisu pitää sisällään Sörnäistentunnelin, joka osaltaan myös mahdollistaa muiden toimenpiteiden jatkosuunnittelun ja toteutuksen.
  • Kaupunginhallitus toteaa myös, että kaupunkiympäristötoimiala ei ole löytänyt ratkaisua, jossa Junatien liikennejärjestelyt olisi mahdollista toteuttaa kilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti ilman Sörnäistentunnelia. Liikennesuunnittelukilpailun voitti ehdotus, jossa kaikki muu liikenne on samassa tasossa, paitsi itäväylältä tuleva autoliikenne ohjattaisiin sillalla Sörnäisten rantatielle ja Hermannin rantatien liikenne tulisi maan alaisella yhteydellä Sörnäisten rantatielle. Tämä vapauttaa maanpäältä riittävästi tilaa kaiken muun liikenteen (kaikkine kulkumuotoineen) järjestämiseen sujuvasti ja turvallisesti. Nykyinen liikennejärjestely ei mahdollista kaavailulle pikaraitiotielle erillisiä kaistoja. Jokeri0 olisi toteutuessaan merkittävä raitiotieinvestointi Pasilan maanlaisine ratkaisuineen. Niin merkittävän investoinnin tulisi mukaan nopeuttaa poikittaista joukkoliikennepalvelua runkobussilinjaan verrattuna. Sekaliikennekaistalla raitiotien luotettavuus olisi heikko, jolloin investoinnin kannattavuus jäisi alhaiseksi ja investoinnin toteuttamisen edellytykset voisivat heikentyä (liitteen 13 kuvaamalla tavalla).
  • Samalla kaupunginhallitus toteaa, että huolimatta Sörnäistentunnelin aiheuttamasta laskennallisesta autoliikennesuoritteen lisääntymisestä, hankkeella on selkeitä positiivisia vaikutuksia myös kestäviin kulkumuotoihin. Kalasataman alueen kokonaissuunnitelma sisältää useita kestävää liikkumista eli kävelyä, pyöräliikennettä ja joukkoliikennettä edistäviä hankkeita. Nämä edistävät kestävien kulkumuotojen käyttöä vähentäen liikenteen päästöjä. Alueen kokonaisliikennejärjestelmän tuleekin edistää päästöjä vähentävää kokonaisvaikutusta. Se saavutetaan mm. kaavailuilla aluetta palvelevilla raidehankkeilla, erotelluilla joukkoliikennekaistoilla sekä bussiliikenteen terminaalilla. Joukkoliikenteen eri muodoille huolehditaan hyvät vaihtoyhteydet. Lisäksi alueen paikallisesta katuverkosta suunnitellaan kävelypainotteinen, jotta se tarjoaa turvallista ja houkuttelevaa kävely-ympäristöä ihmisille. Kalasataman kokonaissuunnitelma sisältää myös sujuvat baanayhteydet ja laadukkaat liikennejärjestelyt pyöräliikenteelle.

Ja lopuksi tarkemmin päätöshistoriasta: 2013 tehtiin ensimmäinen yksimielinen päätös Sörnäisten tunnelista. Siitä uutisoi HS sivun verran. 2016 yleiskaavassa, jonka esitteli valtuustolle apulaiskaupunginjohtajana (ei apulaispormestarina) Anni Sinnemäki, kokonaisuus on mukana. 2021 syksyllä neuvotellussa strategiassa vihreille oli tärkeää muuttaa yleiskaavassa hyväksyttyjä päätöksiä eli mm. Vartiosaarta. Edelleen neuvotellussa 2022 budjetissa, joka päätetään myös ensi keskiviikon valtuustossa tunneli on mukana investointiosassa. Vain 2018 asemakaavapäätöksessä äänet hajosivat. Siinäkin päätöksessä selvä enemmistö tuki aiempien päätöksien logiikkaa, mikä on luonnollisesti pohja, jolle virkamiesten suunnittelu on rakentunut.