Suljin maanantai-iltana tietokoneen aikeenani avata se perjantaiaamuna. Minivetäytyminen 45v syntymäpäivän ja 20v hääpäivän merkeissä ensin puolison ja sitten kuopuksen kanssa. Sosiaalisen median ärsykkeet sivuun. Aikaa ajatuksille, leikeille, urheilulle ja Obaman muistelmien viimeistelylle. Sitten perjantai tiiviisti työasioita ja vkl täällä pohjoisessa 80+ ikäluokan asioissa.
Tulihan päivät tälle vetäytymiselle.
Tärkeimmiltä tuntuvat johtopäätökset tällä hetkellä:
1. Yhdistettynä koronaan ja muihin ajan rajuihin ilmiöihin, syntymäpäiväni tapahtuvat USAssa 6.1. asettuvat historiassa aikaan, joka voi olla murroskohta. Siis sellainen, että mietimme, mitä oli sitä ennen ja sen jälkeen.
2. Harmaan sävyjä pitää vaalia politiikassa. Ne ovat rakentaneet kestävää maailmaa. Musta ja valkoinen hajottavat. Käytännössä harmaus tarkoittaa eri väestöryhmien kuuntelua tarkalla korvalla (yhteisiä asioita on aina enemmän kuin erottavia!), yhteistyötä yli puoluerajojen, neuvottelun painottamista oman oikeassa olemisen korostamisen sijaan sekä kykyä epätäydellisten ratkaisujen etsimiseen, hyväksymiseen ja selittämiseen.
3. Journalistinen media pitää haastaa tunnistamaan harmaan politiikan merkitys ja rakenteet.
4. Suomen kenties merkittävin vahvuus on yhteinen koulu varhaislapsuudesta peruskoulun loppuun. Sitä kannattaa vaalia kotona ja “markkinoida” maailmalla. Yksityinen koulumalli, johon esimerkiksi Yhdysvallat perustuu, ei ole vain eriarvoistava maksukyvyn mukaan, vaan mahdollistaa myös koulutuksen heimoutumisen erilaisten ideologioiden pohjalta. Sillä tavalla ihmiset jakaantuvat ja erot kärjistyvät.
5. Jatkossa yhteinen koulu on Suomessa tuotava myös osaksi nuoruusvuosia, jolloin maailmakuva muotoutuu (ja myös radikalisoituu ja eriytyy). Toisen asteen oppivelvollisuus mahdollistaa 12-vuotisen yhteisen peruskoulutuksen esimerkiksi ihmisoikeuksissa, yhteiskuntaopissa ja historiassa. Ei ole mitään syytä, miksi lukiolainen ja amislainen eivät kävisi perusasioita läpi yhdessä. On paljon syitä, miksi on ongelma, että juuri näitä aiheita ei pohdita yhdessä. Maailma, johon nuoret kasvavat on yhä monimutkaisempi. Siinä toimimiseen on oltava välineitä.
6. Rauha ei ole itsestäänselvyys ja demokratia on aina hauras. Rauhaa ja demokratiaa lujittavat vahvat yhteiset instituutiot. Kansallisesti ja globaalisti. Instituutioiden merkitystä pitää avata. Toimivaa byrokratiaa on rohjettava puolustaa. Joskus on radikaalia olla konservatiivi. Tämä pätee monella tavalla pohjoismaiseen yhteiskuntamalliin.
7. Ihmisluonto on altis joukkovoiman kokemukselle ja vallan tunteelle. 1990-luvulla Bosniassa käsittämättömän sodan keskellä, kun naapuri kääntyi naapuria vastaan sanottiin, että vaarallisimpia ovat nuoret toimettomat ja turhautuneet miehet. Uskon, että tämä pätee kaikissa yhteiskunnissa, myös Suomessa ja Helsingissä.
8. Yltiö-yksilöllisyys johtaa yhteisen maailman vaikeuksiin. Siksi on tavoiteltava tasapainoa oman henkilökohtaiseen hyvinvoinnin ja yhteisön hyvinvoinnin vaalimisen välillä. Tämä pätee perheeseenn, asuinympäristöön, kotikaupunkiin ja laajemmin. 80-20-sääntöä voi kokeilla. Pari tuntia viikossa huomiota omaan jaksamiseen antaa voimia kahdeksaan tuntiin yhteisön hyväksi. Kennedyä siteeraten: “Älä kysy, mitä maasi voi tehdä sinun hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä maallesi ”.
9. Sosiaalinen media saattaa olla pullon henki, joka pullosta päästyään on vaikea sinne palauttaa. Some on reilun 10v aikana mahdollistanut demokraattisen äänen ja tilan kaikille. Trumpin myötä näimme, miten vallankumous ehkä söi lapsensa rujolla tavalla. Twitterin ratkaisu on minusta ainoa mahdollinen. Mutta miten eteenpäin? Esimerkiksi kevään korona-kuntavaaleissa olemme toistaiseksi sosiaalisen median valikoivien algoritmien armoilla kaikki. Ehdokkaana pitäisi miettiä, miten saavutan ihmiset sanomalleni tulevina kuukausina Facebookin säännöillä. Itse mietin, haluanko toimia niin.
10. On ihanaa saada Facebook-synttärionnitteluita. On noloa huomata, että taas meni vuosi, että vastoin aiempia päätöksiä ei ole saanut niitä itse juuri kirjoiteltua. Kiitos valtavasti kaikki te, jotka muistitte 6.1. ympärillä. Käytin perjantai- ja lauantai-illat niiden lukemiseen.
0 Comments on "Ennen ja jälkeen 6.1.2021"