”Olkaa ylpeitä, kun saatte olla päättämästä tästä”, sanoin puheessani valtuustossa keskiviikkona kaikille ensimmäisen kauden valtuutetuille. Käsittelimme neljän vuoden kautemme kenties tärkeintä asiakirjaa, kun hyväksyimme asumisen ja maankäytön ohjelman (AM-ohjelma). Äänestyskartta kertoo Helsingin hengen: kestävästi kasvavaa kaupunkia puoltavat kaikki paitsi kourallinen perussuomalaisia.  

Pidän AM-ohjelmaa merkittävänä, koska sen tavoitteet ovat konkretisoituneet kodeiksi. Neljä vuotta sitten asetimme silloin kovana pidetyksi vuositavoitteeksi 6000 asuntoa. 2017 Sdp Helsingin aloitteessa nostama 7000 asunnon tavoite nousi valtuustostrategiaan. Sekin on toteutunut. Nyt hyväksytyn ohjelman mukaan Helsingissä rakennetaan jatkossa vuositasolla 1 000 asuntoa enemmän. Vuodesta 2023 alkaen asuntotuotantotavoite on vähintään 8 000 asuntoa vuodessa. Lisäksi kohtuuhintaista asumista lisätään nostamalla pitkän korkotuen ARA-tuotannon osuutta aikaisemmasta 25%:sta 30%:iin.

Asumisen hinta on ollut Helsingin akuutti pulma vuosikymmeniä. Taustalla on taannoinen virheellinen usko Nurmijärvi-ilmiöön & suojeluvalituksien myötä viivästyneet asuinalueet esimerkiksi Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.  

Asuntotilanteen vuoksi tasa-arvoinen kaupunkikehitys uhkaa myös vaarantua. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että rakennamme uusia koteja ja että eri puolille kaupunki syntyy sekä vuokra- että omistusasuntoja.

Julkisuudessa keskustelua herätti eniten Hitas-järjestelmä. Osana AM-ohjelmaa poliittiset sovimme Hitakseen liittyvien epäkohtien korjaamisesta. Hitas-järjestelmästä ei luovuta ennen kuin uutta on tilalla. Pidän tärkeänä, että Helsingillä on myös jatkossa olemassa kohtuuhintaista omistusasumista tukeva malli. Nyt käynnistyvän virkamiestyön pohjalta valmistellaan epäkohdat korjaava ja nykytilannetta paremmin vastaava malli, joka tuodaan myöhemmin päätöksentekoon.