Valtuustossa tänään ensimmäisenä aiheena ryhmäaloitteemme joukkoliikenteen kehittämisestä. Ennen korona-aikaa tehty aloite käsiteltiin nyt uudessa tilanteessa. Nostin alussa esiin viime viikolla päätetyn 100 miljoonan euron joukkoliikenteen kriisituen, josta 59 miljoonaa kohdistui pääkaupunkiseudulle, koska tappiot täällä ovat suurimmat. Tämä lienee ensimmäisiä kertoja, kun valtakunnallisessa rahanjaossa pääkaupunkiseudun osuus vastaa väkilukuosuutta ja tässä tapauksessa tappioihin suhteutuvaa osuutta kokonaisuudesta.
Varsinaisessa puheenvuorossani painotin pitkän aikavälin visiota laadukkaasta ja kattavasta joukkoliikenteestä ja laajemmin kestävistä liikkumismuodoista metropolialueella. Yhä enemmän korostuvat sujuvat matkaketjut, joissa voi yhdistää esimerkiksi joukkoliikennettä ja kaupunkipyöräilyä ja kävelyä. Totesin myös globaalin ilmiön. Joukkoliikennettä käyttävät erityisesti naiset, lapset ja vähävaraiset. Tästä seuraa nähdäkseni kaksi johtopäätöstä. Meidän pitää etsiä keinoja, joilla julkisen liikenteen käyttö lisääntyy ja se edellyttää, että yksityisautoilijoita siirtyy julkiseen liikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Lisäksi meidän pitää erityisen vahvasti huomioida joukkoliikenteestä riippuvaiset ryhmät ja tarjota esimerkiksi alennettuja lippuhintoja ja varmistaa, että joukkoliikenne on laadukasta, houkuttelevaa ja turvallista juuri naisille, lapsille ja vähävaraisille ryhmille.
Lukuisten muiden aloitteiden joukossa oli myös vihreiden puualoite 100 000 puun istuttamisesta 15 vuoden aikana, mikä suunnilleen tapahtuukin kaupungin nykykasvulla. Salikeskustelun aikana päädyin spontaanisti tekemään ponsiesityksen, jota motivoi oman esikoiseni yli 16 vuotta sitten nimenantojuhlassaan saama kummilahja. Juhla pidettiin Pihlajasaaressa ja kummit olivat etukäteen kaupungin kanssa valinneet puun, joka nimettiin esikoisemme nimikkopuuksi. Muistoksi saimme virallisen laminoidun kaupungin asiakirjan. Nyt tein ponnen, joka äänestyksessä hyväksyttiin:
”Hyväksyessään aloitteen valtuusto edellyttää selvitettävän, voisiko jatkosuunnittelussa luoda tavan, jolla esimerkiksi jokaiselle syntyvälle helsinkiläiselle on mahdollista rekisteröidä tai nimetä syntymävuonna nimikkopuu.”
Koko pitkän ja laajan kokouksen esityslista tässä.
0 Comments on "Ääniä Helsingistä – kaupunginvaltuuston kokous 7.10.2020"