Vaalikaronkka 17.6.2019

On tuntunut ihanalta, miten moni ihminen viime viikkoina ja kuukausina on kysynyt minulta, miten voin ja mitä kuuluu. Yhtä ihanalta on tuntunut kuulla välikäden kautta, miten moni on asiaa miettinyt.

On totisesti kuulunut. Paljon, vaihtelevaa ja monenlaista. Mennyt liki puoli vuotta on ollut vähintään vaiherikas eikä menneitä kymmentäkään vuotta voi tylsinä pitää. Ilman kolhuja minä ja läheiseni emme menneestä poliittisesta talvesta ja keväästä myöskään selvinneet. Mutta niistä on selvitty ja ne ovat uskoakseni lujittaneet meitä.

Nyt ajattelen, että sekä yhteiskunnallinen että henkilökohtainen lopputulema, johon nämä kuukaudet johtivat, on liki ihanteellinen ja tuntuu oikealta. Maassa on osallisuuden ja osaamisen hallitus ja saan työskennellä työministerin valtiosihteerinä ja palvella hallitusta ja sitä myöten suomalaisia. EU-puheenjohtajakausi tekee tilanteesta erityisen.

Puhuin tuntemuksistani ja menneestä keväästä vaalikaronkassa viime viikolla laajemmin. Kirjoitin nyt puheen ydinasiat esseemuotoon. Samalla syntyi synteesi viimeisestä kymmenestä vuodesta ja 28.2. alkaneesta vaalikeväästä.

Jaan ajatukseni ja tuntemukseni mieluusti. Politiikan julkisuus on tänä keväänä kuitenkin ollut niin raadollista, että en tekstiäni nyt julkaise. Se on myös blogiin tai FB liian pitkä! Jos sinua kiinnostaa lukea tarkemmin ajatuksiani, jotka auttavat ehkä ymmärtämään politiikkaa sisältä päin politiikassa intensiivisesti mukana olleen ihmisen näkökulmasta laita yksityisviesti pilvi@pilvitorsti niin laitan tulemaan.

Voikaa hyvin ihmiset & hyvää kesää! Huomenna ensimmäinen puhe valtiosihteerinä EU-puheenjohtajuuden merkeissä. Lomaa pidämme loppukesästä.