Laaja joukko koulutus-, sivistys- ja elinkeinoelämän toimijoita julkaisivat tänään kannanoton, jossa vaaditaan panostuksia koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden tulee olla myös SDP:n mielestä seuraavan hallituksen strateginen painopiste.

Tarvitsemme Suomessa koulutuksen ja tutkimuksen kunniapalautuksen. Tällä hetkellä Suomen suunta on huolestuttava. Yliopistojen rahoitusta käsittelevä talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti osoittaa, että esimerkiksi yliopistojen reaalisen perusrahoituksen osalta nyt ei olla edes vuoden 2002 tasolla.

Korkeakoulutukseen ja tki-menoihin käytettyjen resurssien supistuminen on kansainvälisesti harvinainen ilmiö. Suomi tarvitsee Osaamispolun, joka takaa Suomen aseman menestyvänä yhteiskuntana vielä 2030 luvullakin, kun huolehdimme työn ja kasvun edellytyksistä.

Tämä edellyttää laadukkaan koulutuksen, osaavan työvoima sekä elinvoimaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Tarvitsemme tulevaisuus- investointeja, jotka vahvistavat talouden ja työllisyyden kasvun edellytyksiä sekä julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Meidän tulee varmistaa
riittävä perusrahoituksen taso, jotta tutkijoilla on mahdollisuus keskittyä tutkimiseen ja mahdollistaa yhä useammalle korkeakoulutus. Suomen tulisi palata sivistysradikaalin Suomen tielle.

SDP:n on laajassa koulutuspoliittisessa ohjelmassaan Osaamispolku2030 kuullut pitkin syksyä koulutuskentän asiantuntijoita ja ammattilaisia. Meillä tuntuu olevan sama suunta: Suomi tarvitsee pitkäjänteistä koulutus-, tiede- ja innovaatiopolitiikkaa. Tätä yhdessä tekemisen tapaa haluamme jatkossakin tehdä.

Suomen menestys riippuu osaamisesta – seuraavalla hallituksella käsissään kohtalon kortit

Korkea osaamistaso ja sen joustava kehittäminen ovat tärkeimmät vahvuudet, joiden varaan Suomen hyvinvointi tulevaisuudessa rakentuu. Siksi koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen tulee nostaa seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Suomi pärjää myös tulevaisuudessa kansakuntana vain, jos korkeakoulujen, tutkimuksen ja osaamisen rahoituksesta huolehditaan.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet toteuttamaan merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviään ja kehittävät joustavasti toimintaansa vastaamaan yhteiskunnan tarpeita. Jotta korkeakoulut voivat hoitaa tehtävänsä menestyksekkäästi myös tulevaisuudessa, niiden perusrahoituksen vakaudesta, ennakoitavuudesta ja riittävästä tasosta on huolehdittava jatkossa paremmin.

Tarvitsemme pitkän tähtäimen tiedepoliittisen strategian ja innovaatiopolitiikkaa, joka palvelee kestävällä tavalla sekä tutkimus- ja korkeakoulumaailmaa että yrityksiä ja elinkeinoelämää. Rahoitus koulutukseen ja tutkimukseen on nähtävä investointina, joka varmistaa menestyksemme myös tulevaisuudessa.

Nyt tehdään niitä innovaatioita ja tutkimusta, joista syntyy hyvinvointimme ja kasvumme vuosikymmeniksi – ja sadoiksi – eteenpäin.

Suomessa tarvitaan sekä huipputason vapaata perustutkimusta, parasta soveltavaa tutkimusta että tiedeyhteisöjen vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Koulutustason nostaminen sekä jatkuvan koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen on keskeistä myös työllisyysasteen noston ja talouskasvun näkökulmasta.

Korkeasti koulutettu työvoima, korkean lisäarvon tuotteet ja vetovoimaiset osaamiskeskittymät houkuttelevat Suomeen kansainvälisiä osaajia, investointeja ja yrityksiä nykyistä enemmän. Osaajien työperäistä maahanmuuttoa tulee kehittää nykyistä sujuvammaksi.

Kun hallitus tekee tulevaisuuteen katsovaa korkeakoulupolitiikkaa, se:

  •  Tarjoaa Suomelle pitkälle katsovan koulutus-, tiede- ja innovaatiopoliittisen suunnan, joka rakentuu yli vaalikausien ulottuvan konsensuksen varaan ja palvelee kestävällä tavalla sekä tutkimus- ja korkeakoulumaailmaa että yrityksiä ja elinkeinoelämää.
  • Sitoutuu tukemaan sitä, että TKI-investointien osuus BKT:stä on 4 prosenttia vuonna 2030. Tämä merkitsee myös julkisten tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostusten voimakasta kasvua ja korkeakoulujen rahoituksen korottamista tulevalla hallituskaudella. Hallitus lisää korkeakoulujen rahoituksen vakautta ja ennustettavuutta esimerkiksi ottamalla korkeakouluindeksit käyttöön pysyvästi. Nyt korkeakoulujen perusrahoitus on niukentunut koko 2010-luvun.
  • Ohjaa lyhyemmän aikavälin tutkimus- ja tki-politiikkaa erilaisten rahoitusinstrumenttien kautta siten, että päällekkäisyydet poistetaan ja keskitytään isompiin kokonaisuuksiin myös kilpaillussa rahoituksessa. Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusta kehitetään suurempina, strategisempina kokonaisuuksina.
  • Valitsee EU-puheenjohtajuuskautensa kärkiteemaksi koulutuksen ja tutkimuksen.