Yksi syy, miksi emme tiedä Jemenin katastrofista on saarto. Kukaan ei ole nähnyt jemeniläisiä pakolaismassoja, koska ihmiset eivät pääse pakenemaan. Puolet lapsista kroonisesti aliravittuja.

Unicefin Kirsi Haru piirsi musertavan tilannekuvan Jemenin tilanteesta ja selitti samalla, miksi miljoonien ihmisten valtaisa kärsimys ei ole edelleenkään noussut maailman ykkösaiheeksi, vaikka Jemenissä arvioidaan olevan neljättä vuotta käynnissä pahin ihmisen aiheuttama kriisi.

Jemenin vuosia jatkunut konflikti nousi Suomessakin kunnolla tietoisuuteen vasta viime vuonna, kiitos kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten työn. Siinä yhteydessä pohdimme, mitä eduskunta voisi tehdä ja perustimme Jemen-ryhmän. Toimin sen puheenjohtajana. Syksyllä järjestimme CMI:n asiantuntijoiden kanssa infotilaisuuden kansanedustajille ja sovimme, että aihe otetaan EU-puheenjohtajuusvalmisteluun. Nyt pyysimme järjestöt kansalaisinfoon päivittämään tilanne kansanedustajille ja kansalaisille yhtä aikaa.

Itselleni tilanne muistuttaa Bosnian tilannetta 1990-luvulla, kun Sarajevo oli piiritettynä 3.5 vuotta ja kansanmurha tapahtui ilman, että ulkovallat siihen puuttuivat. Inhimillinen ja taloudellinen katastrofi varjostaa aluetta yhä. On tehtävä kaikki mahdollinen, että Jemeniin saataisiin ensin aselepo ja sitten kestävä rauha.

Alla Eila Rekilän (kiitos!) Kansalaisinfon tilaisuuden muistiinpanoista poimintoja. Sovimme, että laadimme ryhmäläisten kesken yhdessä listan tavoitteita, joita esitämme Suomen tulevalle hallitukselle ja kaikkien eduskuntapuolueiden agendalle.

Faktaa Jemenistä

Mimi Massala/CMI

Juuret historiassa pitkällä 60 vuoden takana, on vain ollut erilaisia syklejä. Tasavalta nuori. 2014 konflikti laajeni, Saudi-Arabia liittyi mukaan. Kriisissä useita osapuolia, mieletön määrä eri ryhmiä. Pääosapuolten lisäksi kyse voi olla esim siitä, kuka hallitsee tiettyjä teitä, mistä saadaan vettä jne. Alueellisilla ryhmillä suuri rooli, hankaloittaa rauhanprosessia. Pelko myös etelä-pohjoinen konfliktin synnystä.

Keskeistä rauhanprosessissa, että saataisiin edes osapuolet koolle. Viime syksyn Tukholman neuvotteluissa sovittiin mm. tulitauosta, joukkojen vetäytymisestä pääkaupungista, vankien vaihdosta, mutta vain vähän tapahtunut. Sovittiin yli 15 000 vangin vaihtamisesta, ollaan aivan alussa. Ei tulitaukoa, epäluottamus itää, rikkomuksia, edistystä hieman joukkojen etenemisestä, mutta on tosi hidasta. YK koonnut koordinaatiokomitean. YK pyytänyt CMIn tukea ja komiteaa tuetaan mm. seurantamekanismien suunnittelussa.

Rauhaa ajatellen puuttuu tila luottamuksellisille keskusteluille. Vaikea saada ihmisiä kokoontumaan. Pitkän aikavälin visiota ei synny, ellei humanitaarista apua tule. Liian monta irrallista konfliktia. Vaikka pääkonflikti ratkeaisi, liian monta pientä. Tässä CMI voi tukea virallista prosessia, edetään epävirallisten prosessien kautta. Keskustellaan heimojohtajien kanssa paikallisista ratkaisuista, siten saadaan myös luottamusta virallisille prosessille. YK:ssa käyty keskusteluita, asetetaan monitorointiryhmä, CMI mukana.

Tapio Laakso, Pelastakaa Lapset ry

Jemen nostettu keskusteluun, tärkeä, ettei häviä. Pelastakaa Lapset ry toimii kummallakin puolella. Joka 5 lapsi maailmassa elää konfliktialueella. Jemenissa 80 prosenttia lapsista tarvitsee humanitäärista apua. 1,8 miljoonaa vakavasti aliravittuja, nälkä tappaa. Negatiiviset seuraukset lisääntyy, nuorten avioliitot, seksityö, varat kulutettu loppuun, vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsistaan.

Tukholman keskustelu oli hyvä alku, kansainvälisen paineen on jatkuttava. Vaara, että kun siirrytään uuteen kriisiin, tämä unohtuu. Suomen hallituksen päätös aseidenvientikiellosta tärkeä. Ristiriitaista, että samat maat, jotka antavat rahaa humanitaariseen apuun, vievät aseita. Suomi oman askeleensa tehnyt, olisi hyvä pyrkiä EU-tason ratkaisuun. Saudijohtoinen koalitio ei asevientikiellossa, myös EU vuotaa. Suomi jonkin verran lisännyt apuaan. Suomen nolo totuus on, että ollaan pahasti jäljessä kehitysavussa. Maailman tarve suurempi kuin kertaakaan 2. maailmansodan jälkeen. Koulutusta on kyettävä tarjoamaan pakolaisleireille. Suomelle luonteva suuntaus on lastensuojelun ja koulutuksen keskiön nostaminen.

Kirsi Haru, Suomen Unicef

Unicef toisen maailmasodan jälkeen perustettu, suurin osa työstä kohdistuu kriisien hoitoon. Jemen erittäin köyhä valtio. Kaksi miljoonaa lasta pois koulusta, tavaroita ei kulje sisään, ei ulos. Se pitää jemeniläiset maan sisällä, oman kriisin panttivankeina. Lentokentille pääsee harvoin, humanitääristä apua yritetään satamien kautta.

Tilanne todella todella synkkä. Kriisit koskevat lapsia aivan toisin kuin aikuisia. Kouluilla kahtalainen rooli: ovat tulevaisuuden mahdollistajia ja terapian muoto, on jotain normaalia elämässä, turvaa. Talous romahtanut, julkisten alojen työntekijät eivät saaneet palkkaa kahteen vuoteen, kaikki eivät pysty työskentelemään. Unicef yrittää estää koulujärjestelmän romahtamista, maksetaan palkkoja opettajille ja sosiaalityöntekijöille. Kouluja poissa käytöstä, tarvikkeista pula. Köyhyys on valtavaa. Yksi tukimuoto on köyhimpien suorat käteisavustukset maailmanpankin kanssa. Ei riitä kaikille. Avustuksilla pidetään osin paikallista tuotantoa ja taloutta käynnissä.

Kahdeksan lasta kuolee joka päivä sotatoimiin. 400 000 kamppailee joka päivä hengestään, puolet lapsista kroonisesti aliravittuja, jo tuhanne ensimmäisen elinpäivän aikana aliravitsemus merkitsee henkisen ja fyysisen kehittymisen hidastumista. Puolet lapsista estetään kehittymästä terveiksi aikuisiksi. Naisten toimitila kaventuu, uhkat lisääntyvät. Tarvitaan pitkäjänteistä rauhan työtä.

Loppulause, Pilvi Torsti

Lastensuojelu ja koulu tärkeä, jos ei ratkaista pitkällä tähtäimellä näitä, ei humanitäärinen apu pitkällä tähtäimellä auta. Jos koulutusta tarjolla, heti kriisin jälkeen ei myöskään lähdetä hakemaan koulutusta muualta. Tilanne osittain verrannollinen Bosniaan ja Sarajevon piiritykseen.

Voisi ajatella, että eduskunnan ystävyysryhmä tekisi strategisen asiakirjan, joka toimitetaan eduskunnan eri ryhmille. Huolehditaan, että kaikilla toimijoilla on sama dokumentti käytössä. Keskustelua jatketaan. Ahtisaaren sanoin: Konfliktin jonka ihminen on aloittanut, ihminen voi myös lopettaa.

Tapio Laakso, Kirsi Haru ja Mimi Massala keskustelevat yleisön kanssa.