Onneksi maailma muuttuu päätös kerrallaan. Sitä mietin, kun kansanedustajajoukolla kokoonnuimme hbtli-kyselytunnille Nuorten prideen. Minun lapsuudessani mies- tai naisparit olivat ainakin maaseudulla vielä tabu. Vuosikymmenien mittaan paljon on tapahtunut ja aika on koko ajan maailman muuttumisen puolella. Tänä vuonna useat ystävät ovat saaneet mennä naimisiin, muuttaa rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi.

Kuten useimmiten vähemmistökysymyksissä vähemmistöjen aseman parantaminen ei ole keneltäkään pois, mutta vähemmistölle itselleen kyseessä voi olla valtavan suuri elämään perustavalla tavalla vaikuttava asia. Yksi itselleni keskeisiä politiikan periaatteita on, että enemmistön jäsenenä on oltava erityisen herkkä vähemmistön äänelle.

Kyselytunnin perusteella nyt on kaksi sateenkaari-asiaa yli muiden, jotka lainsäädännön on syytä hoitaa kuntoon ja kolmas asia, joka pitää nähdä. Kaikista näistä asioista on tarpeen lisätä ihmisten tietoa.

Äitiyslaista on tehty kansalaisaloite. Se on saatava eduskunnan käsittelyyn. Lain tavoitteena on, että kahden naisen perheessä toinen äiti voi tunnustaa lapsen neuvolassa ennen lapsen syntymää. Kyse on lapsen edustaja ja oikeudesta kahteen vanhempaan. Nykyisellään tarvitaan sisäinen adoptio, joka kestää kuukausia.

Translakiuudistus olisi tehtävä viipymättä. Laki on kirjoitettuna ministeriössä, kyse on poliittisesta tahdosta tuoda se eduskuntaan. Nyt väistyvä ministeri Rehula on kertonut muuttaneensa ajatteluaan ja olevansa lain puolella. Translaissa on kyse perustavista ihmisoikeuskysymyksistä ja yhden vähemmistöryhmän asemasta. Translain kautta voidaan puuttua myös jonkin verran julkisuudessakin puhuttaneeseen asiaan lapsista, joiden fyysinen sukupuoli ei syntyessä ole yksiselitteinen.

Paikalle oli tullut myös joukko nuoria turvapaikanhakijoita, jotka kuuluvat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. He kysyivät ymmärretäänkö heidän tilanteensa? He ovat tulleet maista, jossa heitä on vainottu juuri tämän asian vuoksi, heille se on ollut elämän häpeä, heillä ei ole asioille oikein sanoja. Siksi vastaanottokeskuksissa ja turvapaikkahaastatteluissa he tarvitsevat ymmärrystä ja apua.

Kyselytunnilla lupasin, että tarkistan, mitkä Helsingin neuvolan ohjeet ja käytännöt liittyen akuutit hbtli-kysymykset ja katson turvapaikanhakijoiden päätöksien valossa, miten heidän tilannettaan voisi auttaa.

Lopuksi sanoin, että henkilökohtaisella tasolla minulle on tärkeää, että sateenkaari-kummityttö tietää, että olen ajanut näitä asioita niissä tilanteissa, jotka ovat mahdollisia ja että kohta 70-vuotias lesboadoptiomummo voi luottaa siihen, että hän voi elää elämäänsä eikä enää tarvitse taistella ja olla esimerkki.

Ps. SDP:n kannat ovat selvät. Helmikuun puoluekokous linjasi: ” Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin transsukupuolisten ja intersukupuolisten henkilöiden aseman parantamisesta Suomen lainsäädännössä. Puoluekokous toteaa, että SDP toimii sen eteen, että jokaisella olisi oikeus saada juridinen sukupuolensa vahvistettua vastaamaan sitä sukupuoli-identiteettiä, jota hän sosiaalisesti ilmentää, ja että tähän liittyviä vaatimuksia ja menettelyä kevennetään.

SDP toimii sen eteen, että intersukupuolisuus ilmiönä tunnistetaan ja tunnustetaan lainsäädännössä tavalla, joka kunnioittaa yksilön mahdollisuutta itse määritellä sukupuoli-identiteettinsä ja että intersukupuolisten lasten sukuelinten kirurgisesta muokkaamisesta luovutaan.”