Politiikka on palannut olohuoneisiin ja monia kiinnostaa yhä enemmän, miten päätökset syntyvät. Itse yhdistän ilmiön ennen muuta omaan sukupolveeni, 70-luvulla syntyneisiin, joille puoluepolitiikka on usein tuntunut kaukaiselta eikä päätöksenteon rakenteita ole sen kummemmin tullut mietityksi.
Olen vain ja ainoastaan iloinen siitä, että ajassa on muutoksen henkeä!
Siksi päätin laittaa tänne blogiin ”prosessikuvauksen” viime öisen valtuuston viimeisen asiakohdan osalta. Kuvaus on muokattu vastauksesta, jonka kirjoitin yhdelle palautetta alueelta lähettäneistä.
Kyseessä oli siis kahden koulun, Töyrynummen ala-asteen ja Suutarilan yläasteen, hallinnollinen yhdistäminen yhdeksi kouluksi. Asiasta oli myös lyhyt uutinen Helsingin Sanomissa.

**

Hyvä x x,
kiitos tästä palautteesta. Se on arvokas. Pari kommenttia ehkä lisäämään ymmärrystä ja ”opastamaankin”, kuten toivoit:

-Helsingin kaupunki on valtava kokonaisus. Vuosibudjetti lähes viisi miljardia, 40 000 työntekijää. Emokaupungin lisäksi konserni, jonka tasearvo taitaa olla jo yli kymmenen miljardia. Tästä kokonaisuudesta luottamushenkilöt vastuussa, käyttävät omistaohjauksen kautta omistajavaltaa jne.

-Edellisestä seuraa, että päätöksenteon tarkoituksenmukainen paloittelut on tärkeää. Se tehdään johtosäännöillä. Esimerkiksi muilla sektoreilla kuin opetuksessa hallinnollisten yhdistämisen kaltaiset ratkaisut eivät tule kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon asti vaan päätetään lautakunnassa (näin esim varhaiskasvatuksessa ja sotessa).

Päätösprosessista:

-Itse istun kaupunginhallituksessa ja myös monissa sen jaostoissa. Kaupunginhallitushan kokoontuu viikottain ja on hyvin operatiivinen luonteeltaan. Osan asioista se esittelee valtuustolle. Eilinen kouluasia oli sellainen. Lähtökohtaisena periaatteena kaupunginhallituksessa niin minä kuin varmasti moni muu pitää sitä, että aiempien tasojen päätöksiä yleensä ja oman puolueen lautakuntajäsenten ratkaisuja erityisesti ei muuteta kuin erityisestä syystä. Kaupunginhallituksen tehtävä on valvoa kokonaisuutta: että strategioita ja budjettia noudatetaan, ylläpidetään hyvää hallintoa jne. Samalla jäsenenä on jo ihan asioiden määrän vuoksi pakko pyrkiä luottamaan sekä valmistelun antamiin tietoihin että asiantuntijalautakuntien työhön. Lautakuntien jäsenten kanssa myös pidämme yhteyttä, kun heillä keskeisiä asioita päätöksenteossa.

-Kun kaupunginhallituksen käsittelemä asia tulee valtuustoon, kaupunginhallituksen jäsenet tyypillisesti puolustavat esityksiä, joita ovat olleet tekemässä, muuten olisi aika erikoista yksilökannamuodostusta!

-tästä kaikesta seuraa, että lautakuntakäsittelyvaihe pitäisi olla se, jossa paikallinen kuuleminen jne kunnossa, sen pitäisi olla virastojen tehtävä ja usein se hoidetaan mallikkaasti, mutta mitä ilmeisemmin tässä ei näin ollut.

Eilisestä:

-prosessikuvaus ehkä auttaa ymmärtämään, miksi moni kommentoi valtuustossa jollain tavalla prosessia. Omalta osaltani tämä oli harvoja, liki ainoa, kerta, kun kaupunginhallituksen jäsenenä äänestin vastoin kh-tason toimintaani. Itselle tilanteen teki erityisen vaativaksi se, että kaksi sd-opetuslautakunnan jäsentä, Jalovaara ja Razmyar olivat eri linjoilla ja molemmat käsittääkseni perehtyneitä asiaan. Aiemminhan käsittely oli yksimielistä niin lautakunnassa kuin kaupunginhallituksessa, mutta sekä oppilasluluihin että tiloihin liittyviin tietoihin tuli prosessin kuluessa muutoksia. Tästä syystä Jalovaara muuttu kantansa valtuustokäsittelyn yhteydessä.

-maileja alueen asukkailta ja vanhemmilta tosiaan tuli (ja tulee ainakin kaupunginhallituksen jäsenelle monista asioista). Jokainen ymmärtää, että inflatoitumisen riski on, kun toimintatapa on järjestömaailmasta tuttu eli samansisältöinen viesti kymmeniä tai satoja kertoja. Itse ajattelin kuiteniin, että tällaista kampanjaa ei olisi syntynyt, jos huoli ei oli todellinen.

Johtamisesta, budjetista ja kouluverkkostrategiasta:
Jotta sinulle jäisi realistinen kuva laajemmasta tilanteesta ja myös kehityksestä kenties parempaan niin tiedoksi vielä:
-hyväksyimme 30.3.2015 kaupunginhallituksessa strategian Helsingin kouluverkkokehittämiseen. Kuten eilen totesin, siihen viittaaminen tässä päätöksessä (mm. lautakunnan pj Krohn eilisessä valtuustossa) oli ongelmallista, koska Töyrynummi oli lautakunnassa jo helmikuussa! Ko. strategiaan kirjasimme kaupunginhallitusvaiheessa muutaman tärkeän muutoksen nimenomaan paikallisen vaikuttaminen kannalta (ks alla). Jos ne olisivat olleet käytössä tämän päätöksen valmistelussa, olisi paikallinen yhteistyö pitänyt olla parempaa. KH-päätöksen muutokset nimissäni, erinomaisen taustatyön teki Veronika Honkasalo.
-koulusäästöt ovat seurausta todennäköisesti liian tiukasta budjetista ja tuottavuustavoitteesta. Kritisoimme tätä jo syksyllä, mutta emme katsoneet, etttä olisi ollut perusteluja jäädä ulos ns budjettisovusta (jota pidän arvokkaana). Selvää on, että 2016 neuvotteluissa ollaan tarkkana opetuksen resursoinnin osalta. Helsingin talous ei ole kuralla.
-olemme myös uudistamassa johtamisen järjestelmää 2017 kuntavaalien jälkeen ja siinä yhteydessä on paljon pohdittu kaupunkilaisten osallistumisen ja osallistamisen parantamista jne.
Summa summarum
-arvostamme ideoita liittyen esim paikallinen kuuleminen osana jatkotyötä johtamisasiassa

-oman arvioni mukaan teillä paikallisaktiiveilla on minusta nyt tärkeä momentum vaatia hallinnollisen yhdistämisen toteuttamista fiksusti ja kaikki kirjoittamasi huomioon ottaen.

-kiitos kun jaoit ajatuksesi

YT,

Pilvi Torsti

kaupunginhallitus 30.3.2015: (koko asiakohta: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2015/Kanslia_2015-03-30_Khs_13_Pk/5A9C0AEB-D2FD-4026-B3E4-DC167594207A/Opetustoimen_palveluverkon_kehittamisen_tavoitteet.html):

Esittelijä muutti esitystään jäsen Torstin vastaehdotuksen mukaisesti.

 

Vastaehdotus:
Pilvi Torsti: Esitykseen tehdään seuraavat muutokset:

RUOTSINKIELINEN PÄIVÄHOITO

Lisätään kohtaan 1: …lähtökohtaisesti vähintään 63.

PERUSOPETUS

Lisätään uusi kohta 5: Hallinnollisten yhdistämisten kohdalla opetuslautakunnalle tuodaan selvitys, jossa käy ilmi yhdistämisen taloudelliset vaikutukset, lapsivaikutukset, yhtenäisen peruskoulun mahdollistaminen ja koulujen yhtenäisen toimintakulttuurin luominen.

Lisätään uusi kohta 6: Asukkaiden ja vanhempien osallisuutta edistetään siten, että luodaan yhteistyömalli, jonka avulla mahdollistetaan osallisuus palveluverkon kehittämisessä.