**
kiitos tästä palautteesta. Se on arvokas. Pari kommenttia ehkä lisäämään ymmärrystä ja ”opastamaankin”, kuten toivoit:
-Helsingin kaupunki on valtava kokonaisus. Vuosibudjetti lähes viisi miljardia, 40 000 työntekijää. Emokaupungin lisäksi konserni, jonka tasearvo taitaa olla jo yli kymmenen miljardia. Tästä kokonaisuudesta luottamushenkilöt vastuussa, käyttävät omistaohjauksen kautta omistajavaltaa jne.
-Edellisestä seuraa, että päätöksenteon tarkoituksenmukainen paloittelut on tärkeää. Se tehdään johtosäännöillä. Esimerkiksi muilla sektoreilla kuin opetuksessa hallinnollisten yhdistämisen kaltaiset ratkaisut eivät tule kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon asti vaan päätetään lautakunnassa (näin esim varhaiskasvatuksessa ja sotessa).
-Itse istun kaupunginhallituksessa ja myös monissa sen jaostoissa. Kaupunginhallitushan kokoontuu viikottain ja on hyvin operatiivinen luonteeltaan. Osan asioista se esittelee valtuustolle. Eilinen kouluasia oli sellainen. Lähtökohtaisena periaatteena kaupunginhallituksessa niin minä kuin varmasti moni muu pitää sitä, että aiempien tasojen päätöksiä yleensä ja oman puolueen lautakuntajäsenten ratkaisuja erityisesti ei muuteta kuin erityisestä syystä. Kaupunginhallituksen tehtävä on valvoa kokonaisuutta: että strategioita ja budjettia noudatetaan, ylläpidetään hyvää hallintoa jne. Samalla jäsenenä on jo ihan asioiden määrän vuoksi pakko pyrkiä luottamaan sekä valmistelun antamiin tietoihin että asiantuntijalautakuntien työhön. Lautakuntien jäsenten kanssa myös pidämme yhteyttä, kun heillä keskeisiä asioita päätöksenteossa.
-Kun kaupunginhallituksen käsittelemä asia tulee valtuustoon, kaupunginhallituksen jäsenet tyypillisesti puolustavat esityksiä, joita ovat olleet tekemässä, muuten olisi aika erikoista yksilökannamuodostusta!
Eilisestä:
-prosessikuvaus ehkä auttaa ymmärtämään, miksi moni kommentoi valtuustossa jollain tavalla prosessia. Omalta osaltani tämä oli harvoja, liki ainoa, kerta, kun kaupunginhallituksen jäsenenä äänestin vastoin kh-tason toimintaani. Itselle tilanteen teki erityisen vaativaksi se, että kaksi sd-opetuslautakunnan jäsentä, Jalovaara ja Razmyar olivat eri linjoilla ja molemmat käsittääkseni perehtyneitä asiaan. Aiemminhan käsittely oli yksimielistä niin lautakunnassa kuin kaupunginhallituksessa, mutta sekä oppilasluluihin että tiloihin liittyviin tietoihin tuli prosessin kuluessa muutoksia. Tästä syystä Jalovaara muuttu kantansa valtuustokäsittelyn yhteydessä.
-maileja alueen asukkailta ja vanhemmilta tosiaan tuli (ja tulee ainakin kaupunginhallituksen jäsenelle monista asioista). Jokainen ymmärtää, että inflatoitumisen riski on, kun toimintatapa on järjestömaailmasta tuttu eli samansisältöinen viesti kymmeniä tai satoja kertoja. Itse ajattelin kuiteniin, että tällaista kampanjaa ei olisi syntynyt, jos huoli ei oli todellinen.
-oman arvioni mukaan teillä paikallisaktiiveilla on minusta nyt tärkeä momentum vaatia hallinnollisen yhdistämisen toteuttamista fiksusti ja kaikki kirjoittamasi huomioon ottaen.
-kiitos kun jaoit ajatuksesi
YT,
Pilvi Torsti
kaupunginhallitus 30.3.2015: (koko asiakohta: http://www.hel.fi/static/
Vastaehdotus:
Pilvi Torsti: Esitykseen tehdään seuraavat muutokset:
RUOTSINKIELINEN PÄIVÄHOITO
Lisätään kohtaan 1: …lähtökohtaisesti vähintään 63.
PERUSOPETUS
Lisätään uusi kohta 5: Hallinnollisten yhdistämisten kohdalla opetuslautakunnalle tuodaan selvitys, jossa käy ilmi yhdistämisen taloudelliset vaikutukset, lapsivaikutukset, yhtenäisen peruskoulun mahdollistaminen ja koulujen yhtenäisen toimintakulttuurin luominen.
Lisätään uusi kohta 6: Asukkaiden ja vanhempien osallisuutta edistetään siten, että luodaan yhteistyömalli, jonka avulla mahdollistetaan osallisuus palveluverkon kehittämisessä.
0 Comments on "Koulut Helsingissä: Miten päätökset (joskus) syntyvät"