Helsingin yliopisto juhlii tänään 375 vuotta. Kirjoitin oheiseen tiedotteeseen juuri tällä hetkellä itselleni olennaisimmin näkökulman: Korkeakoulut rakentuvat niissä toimivien ihmisten ajattelusta. Nyt on aika antaa tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille työrauha ja mahdollisuus voida hallintomylläysten jälkeen keskittyä perustehtävään eli uusiin oivalluksiin ja ajattelun voimaan.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus muistuttaa tänään myös korkeakoulujen merkityksestä Suomen hyvinvoinnille: ”Suomen tulevassa menestyksessä ei ole kovin monta muuta pohjaa rakentaa kuin hyvä ja kansainvälisesti kilpailukykyinen osaaminen. Siksi korkeakoulujen ja laajemmin koko koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän pitäisi olla keskeinen osa tulevia poliittisia linjauksia.”

26.3.2015

Julkaisuvapaa heti

Pilvi Torsti: korkeakouluille työrauha ratkoa viheliäisiä ongelmia

Suomalaisella korkeakoulukenttällä on viime vuosina uudistettu rakenteita. On toteutettu yliopistouudistus, ammattikorkeauudistus toimilupineen sekä opiskelijasuman purkua. Suomessa totutut toimintatavat ja rakenteet kaipaavat yhä muutosta, mutta samalla korkeakoulujen tulisi antaa keksittyä myös sisältöihin. Helsingin yliopiston juhliessa tänään 375 vuotta pitäisi palauttaa mieliin yliopistojen perustehtävät.

”Nyt on syytä antaa työrauha yliopistoille keskittyä perustehtävään eli opetukseen ja tutkimukseen ja niiden kehittämiseen”, sanoo valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti Pilvi Torsti. Hän on perhevapaalla OKM:n valtiosihteerin tehtävästä.

Monet maailman megahaasteet ja ns viheliäiset ongelmat (wicked probelms) sekä Suomen kohtalonkysymykset voidaan ratkaista vain korkeakouluista ja tutkimuksesta kumpuavilla ratkaisuilla. Samalla oppiaine-yksikköjen tulee olla riittävän suuria ja oikein resursoituja, jotta ne voivat tuottaa laadukasta tutkimusta ja tarjota motivoivat puitteet tutkimustyölle.

”Meidän pitää nostaa perustutkimus kunniaan. Juuri uteliaisuudesta ja harhailusta syntyy pohja soveltavalle tutkimukselle. Nyt tarvitaan ratkaisuhakuisia avauksia ja niitä syntyy kun rauha keskittyä tutkimukseen varmistetaan. Tämän on oltava johtava periaate kaikissa rahoitusratkaisuissa”, linjaa Pilvi Torsti

Torstin mukaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikaperspektiivi edellyttää pitkäjänteisyyttä ja halua ja mahdollisuutta ennakoida asioita. Sellaiseen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tutkijalla, joka joutuu juoksemaan jokaisen rahoituspätkän perässä.

”Pitkän aikavälin ajattelun puute voi koitua Suomelle kohtalokkaaksi”, Pilvi Torsti varoittaa.

***

Katso myös videoni siitä, mitä koulutuksen saralla tulisi saada aikaan.