Vaikka valtakunnan politiikka näytti eduskunnan viime vaiheiden perusteella olevan rikki, ei kaikki poliittinen päätöksenteko ole kuitenkaan pysähtynyt. Tästä on hyvä esimerkki Helsingissä maanantaina saavutettu sopu ensi vuoden budjetin valmistelun päälinjoista. Lisäksi kävimme läpi valtuustokauden puolivälitarkastelun.
Kyseessä ei ole mikään ihan pikku juttu. Jos haemme vertailun yritysmaailmasta Helsinki vertautuu lähes viiden miljardin budjetillaan ja 40 000 työntekijällään kansainväliseen Kone-konserniin.
Vaikeiden neuvotteluiden jälkeen sosialidemokraatit saivat monia tavoitteitaan läpi – ja olivat mukana varmistamassa, että helsinkiläisille haitallisimmat esitykset jäivät neuvottelupöydälle. Talouden ja tuottavuuden osalta esimerkiksi tilakeskuksen sisäisten vuokrien kautta viime vuosina tuomat kohtuuttomat paineet ennen kaikkea opetustoimen rahoitukseen tullaan purkamaan ja opetuksen taloustilanne kohentuu. Käytännössä tuottavuustavoite euromääräisesti puolittui näiden järkeistysten myötä.
Olen Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenenä iloinen siitä, että työllisyyden hoito vahvistui. Päätimme, että työllisyyden hoitaminen on kaupungin strateginen tavoite. Perustamme työllisyystoimikunnan, jossa ovat edustettuna ainakin kaupungin johto, puolueet, työmarkkinajärjestöt, yrittäjät ja kolmas sektori.
Miksi tämä on tärkeää? Helsinki on kaupunki, jossa on valtavasti työpaikkoja ja jonne pendelöidään muualta seudulta töihin. Tästä huolimatta on paljon työhaluisia helsinkiläisiä, joille paikkaa ei ole löytynyt. Työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjien vuoropuhelun edesauttaminen on iso askel oikeaan suuntaan.
Samoin pidän merkittävänä sitä, että 100 000 helsinkiläisen yksinasuvan asema selvitetään ja pyritään jatkossa huomioimaan esimerkiksi asuntopolitiikassa nykyistä paremmin.
Olen myös tyytyväinen päätöksestä tehdä Sähkötalosta keskustan terveysasema. Terveyspalvelut saadaan helposti julkisilla saavutettavaan paikkaan. Julkinen terveydenhoito palvelee laadukkaasti kansalaisia siellä missä nämä liikkuvat ja ovat.
Työllisyysohjelma ja työllistämispykälä nostavat työpolitiikan uudelle tasolle
Työttömyyden taittamisessa työllisyystoimikunta ei ole ainoa askel, joita on viime aikoina otettu. Muutama viikko sitten hyväksyimme valtuustossa työllistämispykälän. Jatkossa Helsingin täytyy ottaa hankinnoista päättäessä huomioida työllistämispykälä, jonka valmistelu alkaa yhdessä THL:n kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankinnan ehtona voi olla esimerkiksi vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen.
Aloitteen prosessi on ollut pitkä ja monipolvinen. Se muun muassa palautettiin kaksi kertaa valmisteluun ennen kuin pykälän merkittävyys ymmärrettiin ja sitä lähdettiin oikeasti viemään käytäntöön. Rotterdamin esimerkki on rohkaiseva – siellä työllistämispykälää on sovellettu jo 16 vuoden ajan hyvin tuloksin. Pykälän on ottanut käyttöön Rotterdamin esimerkin mukaisesti myös Haagin kaupunki, jossa se synnyttää vuosittain satoja työpaikkoja.
Voidaankin sanoa että tämä päätös on nostamassa Helsingin työllisyysotteen ihan uudelle tasolle. Otamme nopeasti pahentuneen ongelman tosissaan hoitaaksemme ja pyrimme järjestämään helsinkiläisille töitä – kaupungin korkeimmalla päätöksenteon tasolla kootusti, koordinoidusti ja myös uusia ideoita hyödyntäen.
0 Comments on "Helsingissä sopimisen taitoa – ja uusi ote työllisyyteen"