Mitä Timo Soinin tämän viikon vihapuheeseen liittyvästä avauksesta pitäisi ajatella?

Olen toiminut politiikassa noin seitsemän vuotta. Yleisesti olen ollut myönteisesti yllättynyt siitä, miten toisia ihmisiä kunnioittavaa poliittinen kulttuuri Suomessa on. Tämä pätee niin toimittajiin kuin poliittisiin kilpakumppaneihin.

Ei tarvitse kuin hetki lukea lehtiä tai kuunnella poliitikko-kaverien juttuja muissa maissa oivaltaakseen, että kulttuurimme on itse asiassa aika harvinainen.

Pelon ja vihapuheen tuominen politiikan kentälle on tätä taustaa vasten vastenmielinen ilmiö, jota ei todellakaan pidä sallia. Siksi arvostan, että Timo Soini päätti käyttää yhden tiedotustilaisuuden aiheen käsittelyyn, kun runsaasti mediaa oli paikalla.

Samalla Soinilla on peiliin katsomisen paikka. Vihapuhe ja pelon ilmapiiri rantautui suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin erityisesti niin sanotun maahanmuuttokriittisen halloaholaisen PS-siiven myötä. Myös toimittajat ja tutkijat tietävät altistavansa itsensä aggressiiviselle vihapuheelle ja uhkailulle, jos ottavat käsittelyyn maahanmuuttoon liittyviä aiheita. Jos Soini haluaa puuttua tosissaan vihapuheeseen osana poliittista kulttuuria, hänen täytyy puhdistaa oma kotipesä. Se tarkoittaa irtisanoutumista oman puolueensa edustajien kommenteista ja toimintatavoista.

Timo Soini kertoi itseään vastaan kohdistuneista uhkauksista. Soinin ja perussuomalaisten edustajien kohtaama vihapuhe kuvastaa ääri-ilmiöiden synnyn logiikkaa: kun joku aloittaa, toinen vastaa samalla mitalla.

Vihapuhettakin vakavammasta ilmiöstä on kyse silloin, kun puhe kääntyy toiminnaksi, kuten on tapahtunut viime vuosina muutamia kertoja. Siksi myös perussuomalaisten puoluetoimistoa kohtaan toistuvasti kohdistunut ilkivalta on syytä ottaa vakavasti. Siinäkin on kyseessä poliittisesti motivoitu väkivaltainen toiminta, jonka yleistymistä kukaan ei toivo.