Guggenheim-säätiö julkisti ehdotuksensa museosta Helsinkiin puolitoista viikkoa sitten. Näin museohankkeen tämänhetkisen ymmärrykseni valossa näen (ja pohdintani olen tehnyt Helsingin kaupunginhallituksen edustajana):
Guggenheim-Helsinki olisi varmasti hieno museo ja kulttuurihanke, vetonaulakin näkyvään paikkaan riittävän omintakeisesti – ja helsinkimäisesti – toteutettuna.
Mutta mistä tässä ehdotuksessa tarkkaan ottaen on kyse? Guggenheim on oikeastaan myymässä Helsingille (tai Helsingin perustamalle säätiölle) museokonseptia. Kauppaan sisältyy lupa käyttää Guggenheim-tavaramerkkiä 20 vuoden ajan 30 miljoonan dollarin hintaa vastaan. Tämän päälle Guggenheim laskuttaisi 20 vuoden aikana 20 miljoonaa dollaria hallintomaksuja. Tämä on siis se, mitä Guggenheim myyjänä on asettanut tarjolle. Guggenheimille maksettavien kulujen lisäksi on muistettava julkisen sektorin 130 miljoonaksi arvioitu euron satsaus rakennukseen (vertailun vuoksi: uuden keskustakirjaston kustannusarvion on noin 80 miljoonaa, Helsingin vuotuinen investointibudjetti sisältäen korjaukset 435 miljoonaa) ja vuotuiset muut kulut, joiden määrä on noin 13 miljoonaa euroa. Kaupungin paraatitontille on toki laskettava hintansa.
Guggenheimin ehdotuksen julkisen rahoituksen osuus on sen verran mittava, että on selvää, että kulttuurihankkeena Guggenheim-museota ei voi toteuttaa. Kulttuurihankkeena rahoitettavaksi Guggenheim-museo on yksinkertaisesti aivan liian kallis. Helsingin kaupungin tai Suomen valtion kulttuuribudjetteihin moiset summat eivät mitenkään mahdu.
Siksi Guggenheim-museota on tarkasteltava ensisijaisesti elinkeinopoliittisena hankkeena. Jos museo lisää Helsinkiin suuntautuvaa turismia ja sen tuomia tulovirtoja riittävästi, tilaisuuteen kannattaisi tarttua ja kauppaa harkita.
Myyjällä on tarjouksessa mukana luvut, joiden pohjalta arvioidaan kävijämääriä ja Helsingin tulevia turistivirtoja ja muita hankkeen elinkeinopoliittisia ja esimerkiksi työllisyysvaikutuksia. On sanottava, että oman arvioni mukaan myyjän laskelmat vaikuttavat epärealistisilta. On kovin vaikea uskoa, että tavoitellut kävijämäärät ja yksityisten lahjoitusten määrä toteutuisi.
Niin kuin missä tahansa tarjous-tilanteessa, ostaja ei voi tietenkään perustaa päätöstään myyjän tarjoamiin laskelmiin, vaan ostajan on tehtävä oma arvionsa. Tämä on Helsingin kaupungin nyt tehtävä sikäli, että kaupunki Guggenheimin tarjousta harkitsee. Jos hanke todetaan elinkeinopoliittisesti arvioituna tuottavaksi, niin ei liene mitään syytä olla harkitsematta museota investointina, joka rahoitetaan elinkeinobudjetista.
Jokainen elävä kaupunki kaipaa aina uusia tuulia. Jotain, mistä innostua. Muistan hyvin, kun Kiasma tuli kaupunkiin ja ”tuhosi” Mannerheim-patsaan, joka taisi lopulta saada hienoimman mahdollisen taustan. Tällä hetkellä odotan päivää, jolloin ensi kertaa pääsen keskustakirjastoon, josta toivon tämän vuosikymmenen maamerkkinä, jonka muistamme vuosikymmeniä. Siitä voi tulla upea juhlistus suomalaiselle sivistykselle sekä julkiselle, kaikille avoimelle tiedolle ja tilalle.
Guggenheim-Helsinki voisi olla osa merkittävien kaupunkia omalla alallaan muokkaavien rakennusten ja toiminnan listaa edellyttäen, että hankkeelle rakentuu rahoitus muulta kuin julkiselta pohjalta tai että voitaisiin vakuuttua hankkeen kannattavuudesta elinkeinopoliittisena investointina. Jotain selvyyttä näihin kysymyksiin olisi oltava, jotta säätiön ilmeisesti jossain vaiheessa Helsingille esittämää tontinvarausta arkkitehtikilpailun järjestämistä varten voisi vakavasti harkita.
***
Hyvä avaus Guggenheim-hankkeen rahoituksesta YLE kulttuurisivuilla täällä sekä Osku Pajamäen kolumnissa täällä.
6 Comments on "Guggenheimia ei pidä arvioida kulttuurihankkeena"
jyrki laukkanen
7.10.2013Maahamme saapuvat matkailijat tulevat Suomen takia. New Yorkista käsin johdettu amerikkalainen kulttuurikeskus Helsingissä ei vahvista kaupungin eikä maan kulttuurin omaleimaisuutta. Haltia Nuuksiossa on hieno esimerkki mitä modernilla tekniikalla saadaan aikaan. Monikulttuurinen erilaisille aktiviteeteille avoin projekti olisi paikallaan. Juutalaisperäinen Guggenheim perhe tuntuu tekevän puhtaasti laskelmia siitä mitä museolla voitettasiin rahassa. Helsinkiin tuleville turisteille ei ole paljoakaan näytettävää. Suomen luontoa,historiaa , taidetta ja musiikkia voisi olla esillä kesäkauden toukokuusta syyskuulle. Ja talvella vaikka antaa tiloja maahanmuuttajien aktiviteeteille. Näin kaupungin keskusta olisi nykyistä vilkkaampi myös talviaikaan.
Jussi Vauhkonen
11.10.2013Yksi näkökohta elinkeinopoliittisia vaikutuksia arvioitaessa on menojen ja tulojen kohdistuminen samalle toimijalle. Matkailun lisääntyminen tuottaa tuloja ennen muuta valtiolle arvonlisäveroina. G-säätiön omassa selvityksessä arvioidaan, että Helsingin kaupungin saamat kunnallis- ja yhteisöverotulot lisääntyisivät noin 700 000 euroa siinä missä verotulot kokonaisuudessaan (valtio + metropolialueen muut kunnat) kasvaisivat peräti 8 miljoonaa euroa. Laskua maksamaan ei ainakaan toistaiseksi ole ilmoittaunut sen enempää valtio kuin naapurikaupungitkaan.
S. Katainen
17.10.2013Guggenheim on erinomainen hanke . Se on sekä kulttuuripoliittinen että elinkeinopoliittinen hanke, ja rahoitus tulee järjestyä molempien tahojen yhteistyönä.
Bilbao Guggenheim-museon ansiosta Espanjan bruttokansantuote on jo kasvanut yli kolme tuhatta miljoonaa euroa, ja rakennuskustannukset tulivat takaisin jo kolmessa vuodessa.
Guggenheimiin kielteisesti suhtautuvat poliitikot toimivat edistystä ja työllistymistä vastaan. He eivät halua luoda uusia työpaikkoja nuorille matkailun avulla, tai kasvattaa Suomen vetovoimaa tai vilkastuttaa elinkeinoelämää. He eivät myöskään halua kansainvälisyyttä ja edistystä, tai kehittävää kulttuurista vuorovaikutusta ympäröivän maailman kanssa. He haluavat jarruttaa, kääntää suuntaa taaksepäin, estää etenemistä.
Pilvi Torsti
18.10.20133000 000 000 bkt nousu, siis 3 miljardia, joka yli 60% Hgin kaupungin vuotuisesta budjetista ei taida ihan yhdellä eikä kahdella hankkeella syntyä Suomessa tai Espanjassa. Guggenheimista hankkeena on helppo olla sitä mieltä, että mainio, puurakennetaan upea rakennus jne. Mutta kustannusrakenne oltava samalla selvä ja kasassa & tiedossa, mitä oikeastaan esitetään. Tällä hetkellä käsissä on säätiön oma raportti, jossa tarjolla ostettavaksi museokonsepti kulurakenteella, jonka blogissa kuvasin. JOs sekä investointiin että vuosikuluiin löytyy malli, joka kestävä ja elinkeinopoliittisille luvuille saadaan niitä tukeva analyysi, niin varmasti hankkeelle on tukijoita. Jussi Vauhkosen verotuspointti täällä kiinnostava.
S. Katainen
19.10.2013Kannattaa mainita että ilmoitetut positiiviset verokertymät olisivat yhtä vuotta kohti, eli Helsinki saisi vuosittain lähes miljoonan takaisin Guggenheimin rakentamiseen investoimiaan rahoja.
Näin ei käy musiikkitalon tai keskustakirjaston kanssa, kumpikaan ei lisää turismia eikä sitä kautta vilkastuta elinkeinoelämää tai tuo uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Keskustakirjastoakin markkinoidaan olohuoneena joutilaille kaupunkilaisille, eläkeläisille, työttömille tms vähävaraisille, kirjathan ei enää ole kirjastoissa pääasia.
Guggenheimin myötä elinkeinoelämä oikeasti vilkastuisi.. Mutta sen lisäksi lisääntyisi kulttuurinen vuorovaikutus taiteiden kentällä, Helsingin kaikki kulttuurilaitokset saisivat uutta maksavaa yleisöä.
Kiasmallahan on nykyisin liikaa valtaa, se saa yksin päättää mitä kansainvälistä taidetta Suomessa nähdään kymmenen vuoden välein järjestettävässä ARS näyttelyssä. Koko ajan maailman huipputaidetta esittävä Guggenheim olisi Kiasman rinnalle oiva lisä.
S.Katainen
22.10.2013Pilvi on hienoa että sallit myös Guggenheimia puoltavien näkökulmien esittämisen. Meidän oma Demari -lehti sensuroi näköjään säännöllisesti kaikki sellaiset lukijoiden kommentit, jotka näkevät yhtäkään hyvää puolta hankkeessa. Sananvapautta ei Demari -lehti tässä asiassa kunnioita, vaikka meissä demareissa moni kannattaa Guggenheimia koska se tuo turismin kautta uusia työpaikkoja nuorisolle.