Olipa kerran koulu, joka sijaitsi sisällissodan etulinjaksi joutuneella kaupungin pääkadulla. Sellainen on Mostarin Gymnasium, upea Itävallan hallinnon aikaan rakennettu talokaunotar, jonka julkisivussa oli ampuma-aukkoina sodassa käytettyjä reikiä pitkälle 2000-luvulle saakka.
Syksystä 2006 alkaen Gymnasiumin seinien suojissa on toiminut Mostarin United World College –koulu yhdessä paikallisen lukion kanssa. Paikallinen lukio jakautuu kahteen opetusohjelmaan: kroatialaiseen ja federaation ohjelmaan. UWC-koulu puolestaan on maan ensimmäinen lukio, jossa sodan jälkeen kaikkien kansanryhmien nuoret opiskelevat yhdessä. UWC:ssä on bosnialaisten ohella stipendiaatteja eri puolilta maailmaa, myös Suomesta. Kaikki asuvat koulun kahdessa asuntolassa. UWC-koulussa opiskellaan kaksi lukion viimeistä vuotta ja loppututkintona on IB.
Tällä viikolla saimme kertoa loistavia uutisia Mostarissa pidetyssä lehdistötilaisuudessa: viime viikonloppuna tehtiin päätös sadan uuden opiskelijan sisäänotosta elokuussa 2011. Vuosikurssin koko on kaksinkertainen viime syksyineen sisäänottoon verrattuna. Niin koulun oppilaat kuin bosnialainen media olivat innoissaan uutisesta. Bosniassa on kovin vähän hyviä uutisia.
Matalammalla profiililla olemme tällä viikolla viimeistelleet koulun hallinnon siirtymisen paikallisiin käsiin. Kyseessä on merkittävä murrosvaihe: vuonna 2006 sovimme, että hankkeen ensimmäiset 3-4 kokeiluvuotta hallinnosta vastaa Suomeen rekisteröity yhdistys.
Nyt, kun hanke on edennyt oli aika siirtää se paikallisiin käsiin ja Bosniaan perustetun säätiön alaisuuteen. Samalla UWC-koulu Mostarissa sai oman juridisen statuksen ja koulun johtokunnan puheenjohtajaksi tuli mostarilainen juristi Jasminka Bratic, joka on ollut hankkeen rakennustyössä mukana vuosia. Jasminkan valinta oli jatkoa hankkeen avaintehtävien siirtymisestä paikallisiin käsiin: Viime elokuusta lähtien koulua on vetänyt naapurimaa Kroatiassa syntynyt, mutta pitkään Mostarissa elänyt Valentina Mindoljevic.
Mostarin reissulla juttelin oppilaiden ja opettajien kanssa ja tunnelma vaikutti olevan vahva. UWC:n edustajat kokevat, että heillä on Mostarissa ja Bosniassa erityinen tehtävä. Tuntui, että monet suunnitteluvaiheessa koululle asetetut tavoitteet ja tehtävät toteutuvat arkisessa työssä: yhteiset hankkeet Mostarin muuten jakautuneiden koulujen kanssa, paikallisten opettajien vahva rooli UWC-koulussa, yli 500 eri puolilta jakautunutta Bosniaan olevan opettajan osallistuminen opettajankoulutusohjelmaan. Ja ullakolle on kuin onkin rakennettu kirjasto, vaikka sen piti Mostarin kaupungin viskaalien mukaan aikanaan olla mahdotonta!
Js. Osana kouluagendaa tapasimme myos viiden europarlamentaarikon delegaation. Terveiset Brysseliin olivat: konkreettiset hyvät esimerkit kantavat, kun muu tilanne lukossa. Vieressäni istunut MEP tosin taisi nukkua, mutta ehkä neljä muuta oli hereillä!
0 Comments on "Viikko Bosniassa osa 2: Mostarin UWC-koulun hienot uutiset"