Ay-liike ei ole viime aikoina ollut muodissa. Kuva vakituisessa työsuhteessa hyvää palkkaa nauttivasta tehdastyöläismiehestä ja ay-liikkeestä hänen asianajajanaan istuu tiukassa etenkin nuoremmissa ikäluokissa.
Kuvan voi kyseenalaistaa perehtymällä SAK:n tällä viikolla julkaisemiin 2011-2015 tavoitteisiin. Osana tavoitteita Julkisten hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori nosti keskeisiksi vaalitavoitteeksi kaikkien työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun. Lainsäädäntö pitää käydä kokonaisuudessaan läpi ja muuttaa sellaisia käytäntöjä, jotka ovat epäoikeudenmukaisia kuten vuosiloman kertyminen työsuhteen keston perusteella. Santamäki-Vuori nosti keskeiseksi myös palkkatasa-arvon ja konkrettisen tavoitteen naisten euron nostamisesta 85 senttiin vuoteen 2015 mennessä.
Tavoitteet ovat merkittäviä ja koskevat laajoja joukkoja aktiivi-ikäisiä kansalaisia. Työelämään pesiytyneet monet epäoikeudenmukaiset käytännöt ja jäykkyydet osuvat usein nuoriin, vastavalmistuneisiin ja perheen ja työn yhteensovittamisen kanssa kamppaileviin. Olisiko ay-liike heidän asianajajaan mainettaan parempi? Menossa painotuksissa oikeaan suuntaan? Aika hyvä asiantuntija työelämäasioissa ja työelämän muutoksissa? Tavoitteet miljardiluokan verotappioita aiheuttavan harmaan talouden kitkemiseksi ovat myös nousseet palkansaajaliikkeen taholta.
Sak:n tärkein tavoite tulevalle vaalikaudelle on 100 000 uuden työpaikan luominen. Tähän tavoitteeseen liittyviä perusteita olen jo aiemmin käsitellyt Politiikan Pelastusohjelmassa täällä. Muista poimintoja listatuista SAK:n näkemyksistä:
- Pätkätyösuhde ei saa asettaa työntekijää eriarvoiseen asemaan vakituisiin ja kokoaikaisiin työntekijöihin verrattuna. Korjattavia epäkohtia on esimerkiksi vuosilomien määräytymisessä työsuhteen keston mukaan ja osa-aikaisen työn aiheuttamissa toimeentulo-ongelmissa. Vuokratyösuhteisiin taas liittyy epävarmuus työsuhteen kestosta. Vuokratyössä pääsääntönä pitäisi olla vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet.
- Työntekijöiden aseman ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Erilaiset työn tekemisen muodot, kuten vuokratyö tai toimeksiantoina tehtävä työ, on tehtävä teettäjälleen samanhintaisiksi.
- Perusteettomista määräaikaisista työsuhteista on päästävä eroon ja osa-aikatyötä tekeville on tarjottava lain edellyttämällä tavalla lisätunteja. Jotta epäkohdat saadaan korjattua, tarvitaan parannuksia lainsäädäntöön ja lakien valvonnan tehostamista.
- Kanneoikeus ammattiliitoille. Se toisi ammattiliitoille mahdollisuuden ajaa työntekijöiden oikeuksia ilman, että yksittäisen työntekijän täytyy lähteä oikeusprosessiin.
Suosittelen lukemaan myös Jhl:n ohjelman siitä, kuinka hyvinvointi kuuluu kaikille ja Sttk:n millainen on mahdollisuuksien Suomi.
3 Comments on "Kaipaatko vuosilomapankkia tai palkkatasa-arvoa? Parjaatko ay-liikettä?"
Maija Anttila
30.1.2011Hei Pilvi, kiitokset tärkeästä työtä ja työmarkkinapolitiikkaa koskevasta jutustasi. Näen itse samoin kuin sinä, että ay-liike on ehdottomasti mainettaan parempi. Mutta sen voimaa on haluttu systemaattisesti viimeisten vuosien aikana heikentää. Ihan samoin kuin tehtiin aikoinaan Thatcherin Englannissa ja jälki on sen mukaista. Itse pitkään työelämässä ja ay-liikkeessä mukana olleena muistan oman työelämäni alkutaipaleen ja ay-liikkeen aikaansaamat parannukset työelämään ja työsuhteisiin. Tupoihin aikoinaan liitetyt ns. sosiaalipaketit edistivät mm. päivähoitolakia, työpaikkademokratiaa, luottamusmiesjärjestelmää ym.ym.
Tulevista tavoitteista yhtenä tärkeimmistä pidän ay-liikkeen kanneoikeuden saamista. Se toisi mm. naisvaltaisille aloille mahdollisuuksia valvoa raskaudesta tai sukupuolesta johtuvaa syrjintää. Sitä tapahtuu edelleen hyvin paljon.
Voimia tähän taisteluun! Maija
Pilvi Torsti
30.1.2011Maija, itse pidän myös tosi tärkeänä esim. prof. Pauli Kettusen esillä pitämää tarvetta valtasuhteiden symmetriaa silloin, kun oikeasti halutaan neuvotella. Tästä seuraa tarve kollektiiveihin, yhdessä neuvotteluun. Tämän toivoisin tulevan laajemmin ymmärretyksin tässä yksilöllisyyttä korostavassa ajassamme: ei voi oikeasti neuvotella, jos ei ole tasavertaista neuvottelukumppania.
Samaa mieltä kanneoikeudesta. Lienee merkittävä myös esim. maahanmuuttajien syrjinnän osalta.