Asumisesta on tullut yksi näiden vaalien teemoista Helsingissä, ja hyvä niin. Helsinki kasvaa nopeinta vauhtia sitten 1960-luvun. Mutta ovatko tulevat päättäjät valmiita niihin toimiin, joita edellytetään, että pääkaupunkiseudun kasvu olisi tasapainoista?
Tässä asiassa todella löytyy eroja. Istuimme tänään keskustan Paula Lehtomäen kanssa jälleen samassa paneelissa, ja hän toivoi Helsinkiin maltillista kasvua. Toivoa sopii, mutta realiteetti on, että siinä missä muun maan väestö kasvaa 8 prosentin vauhtia 2050 mennessä, meillä Helsingissä väestönkasvu voi olla hyvinkin 40 prosenttia.
Näkökulmaero on yhtenä syynä siihenkin, että Lehtomäki ei kannata Pisara-rataa kuten ei myöskään paneelissa mukana ollut perussuomalaisten Mika Niikko. Oman näkemykseni mukaan se olisi tärkeä osa Helsingin kasvun solmujen avaamiseksi.
hkinseutu_1
Segregaatio, alueiden eriarvoistuminen huolettaa suomalaisia ja helsinkiläisiä. A ja o sen estämiseksi on asuntopolitiikka, josta keskusteltiin keskiviikkona Sato-yhtiön tilaisuudessa. On tärkeää jatkaa eri hallintamuotojen sekoittamista alueille, ja jatkossa on syytä lisätä tuetun vuokra-asuntotuotannon (ara) osuutta kokonaisuudesta.
Viime vuosina Helsingissä on onnistuttu asuntopuolella kohtuullisesti. Kaavatuotanto on elpynyt, tonttien luovutus toimii. Nyt vain tarvitaan kerta kaikkiaan edelleen lisää asuntoja. 5000 atvoite saavutettiin 2012, 2013 ja 2014 jäädään reiluun 4000:een valmistuneeseen asunton. Tässä kaupungin omat ATT ja Heka ovat avaintoimijoita. (ATT=Helsingin Asuntotuotantotoimisto, Heka=Helsingin kaupungin asunnot oy.)
Ara-asuntojen jatkotuotannon kannalta ensiarvoisen tärkeää olisi, että tällä hallituskaudella tehdyt ratkaisut käynnistysavustuksista ja prosentin omavastuukorosta muutetaan pysyviksi. Nyt ratkaisut ovat voimassa vain 2015 asti.
Asuntopolitiikka sisältää monia lyhenteitä ja pitkiä yhdyssanoja ja siihen tartutaan tenteissä yllättävän vähän. Samalla se on äärimmäisen tärkeää. Asuntopolitiikassa yhdistyy esimerkiksi kaavoitus, tontit, valtavat investoinnit, ihmisten perimmäinen arki, liikennejärjestelyt, energiapolitiikka jne. Se on eriarvoistumiskehityksen ydinratkaija.

Asuntopolitiikkaa on keskeinen osa näkemyksellistä kaupunkipolitiikkaa. Äänestämällä päätät, saammeko eduskunnan, jossa Helsingin seudun kasvua osataan tukea ja pääkaupunkiseudun tärkeys Suomelle näyttäytyy koko maan etuna ei maan vastakkainasetteluna.