Kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkona 13.11.2013 jättämäni valtuustoaloite, jonka tavoitteena on merkittävä työllisyyteen vaikuttaminen kaupungin julkisten hankintojen avulla:
”Haagin kaupungissa on 600 000 asukasta, joista 28 000 on työttömiä, näistä 20 000 elää sosiaalietuuksilla. Työttömyys oli toukokuussa 2013 noin 7,7 prosenttia. Työllisyyspalveluissa on tapahtunut organisaatiomuutos viime vuonna, jolloin myös painopiste työllistämisessä siirtyi vahvemmin työnantajan tarpeiden huomioimiseen. Tämä on ollut suuri muutos toiminnassa ja se on tuottanut hyviä tuloksia.
Hollannissa ei puhuta sosiaalisista näkökulmista vaan siitä mitä sijoitus tuottaa yhteisölle. Tästä käytetään suoraan talouteen viittaavaa termiä: Social Return on Investment, jonka voisi kääntää sijoituksen sosiaaliseksi tuotoksi. Suomessa vastaavasti puhutaan hankintojen sosiaalisista näkökulmista.
Haagin kaupungissa sosiaalisia näkökulmia ja erityisesti työllistämisehtoa on sovellettu vuodesta 2008 lähtien. Haagin kaupunki on saanut innoitusta omaan työllistämiseen sosiaalisten näkökulmien avulla Rotterdamin kaupungilta, jossa työllistämisehtoa on sovellettu jo yli 16 vuoden ajan. Haagin paikallishallinnon poliittiset päättäjät ovat päättäneet, että työllistämistä aletaan soveltaa ehtona niihin sopivissa julkisissa hankinnoissa.
Kaikissa Haagin kaupungin tekemissä yli 200 000 euron palvelu- ja urakkahankinnoissa sovelletaan työllistämisehtoa. Työllistämisehto on kirjattu sopimuksiin. Hankinnan rahallisesta arvosta yrityksen on käytettävä 5-50 prosenttia työttömien, harjoittelijoiden, osatyökykyisten ja suojatyössä olevien työllistämiseen. Työpaikkoja on löytynyt vuodesta 2008 lähtien tähän päivään tullessa yhteensä yli 2700 ihmiselle. Käytännössä työllistämisehtoa sovelletaan vuodessa 60-80 sopimukseen.
Haagin kaupungin hankintaviranomaiset kiistivät palveluiden hankintojen kallistumisen kaupungille työllistymisehdon myötä. Haagin kaupungissa on myös mietitty yritysten huomioimista sen perusteella kuinka hyvin he ovat täyttäneet työllistämisvelvoitteensa. Tietyille yrityksille halutaan antaa ”vihreä kortti” merkkinä esimerkillisestä toimintatavasta. Tämä käytäntö on täysin Haagin kaupungin kehittämä, eikä se ole käytössä muissa Hollannin isoissa kaupungeissa.”
Eeva Mielonen/THL (www.espinno.fi/espinno-hanke/haag-ja-utrecht-22-23-5-2013-opintomatka/)
***
Helsingin kaupungin eri virastoissa ja hankintakeskuksessa on tällä hetkellä erilaisia käytäntöjä sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen hankinnoissa, mutta mitään yhtenäistä käytäntöä ei ole. Työllistämisen osalta voidaan mainita kaupungin tytäryhtiö Posivire Oy, joka sosiaalisena yrityksenä työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä.
Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen hankinnoissa on ajankohtainen kysymys laajemmin. Työ- ja elinkeinoministeriö julkistaa 20.11.2013 Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat –oppaan. Lisäksi sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan.
Esitämme, että Helsingin kaupunki ottaa työllisyyspykälän käyttöön kaikissa soveltuvissa kaupungin hankinnoissa. Käyttöönotossa voidaan edetä vaiheittain aloittamalla esimerkiksi kokeilulla valituissa virastoissa kuten esimerkiksi SoTe-virastossa, Starassa ja/tai rakennusvirastossa. Valmistelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi Haagin ja Espoon kaupungin kokemuksia, Hansel Oy:n työssä kertynyttä osaamista sekä Oulun kaupungin rakennusten purkutöissä toteuttamia sopimusehtoja. Haagissa kahtena keskeisenä onnistumisen kriteerinä on mainittu henkilöresursointi ja sen mahdollistama vuorovaikutus yritysten ja kaupungin välillä sekä hankintojen seuraaminen ja raportointi. Edellä kuvattu Haagin esimerkki osoittaa, että jotta työllisyyspykälällä on merkitystä, sitä pitää soveltaa laajasti.
Samassa yhteydessä esitämme arvioitavaksi, mitä osia edellä mainitusta 20.11.2013 julkaistavasta Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat –oppaan esityksistä on syytä sisällyttää Helsingin kaupungin hankintakäsikirjaan ja miten sosiaalisen vastuun toteutumista koko kaupungin ja soveltuvin osin kaupunkikonsernin hankinnoissa systemaattisesti seurataan.
13.11.2013 Helsinki
Pilvi Torsti, kaupunginvaltuutettu
3 Comments on "Valtuustoaloite: Työllistämispykälä Helsingin kaupungin hankintoihin"
seppo mahkonen
15.11.2013Deva hyvä! Katsoin aikoinaan televisiosta ohjelman saksasta. Siellä, en tiedä oliko liittovaltion tai osavaltion laissa oli säädetty, että määrättyä henkilömäärää kohden piti olla yksi vajaatyöllistetty. Se vaikutti hyvältä. 70-luvulla olin Espoossa Maansähkö nimisessä yrityksessä töissä. Siellä oli kuuro mies töissä, tyhjenteli roskiksia ja oli apuna monessa asiassa. Varmasti tienasi palkkansa. Mielestäni useassa yrityksessä on varaa ja kannattavaa palkata motivoitunut vajaatyökykyinen töihin. He eivät ole vapaaehtoisesti vajaatyökykyisiä, niin kuin jotkut.
Eija Autio
17.11.2013Hei,
mielestäni demareiden edustajien tulisi pitää omien äänestäjiensä puolta ja puolustaa Meri-Rastilan hienon metsäalueen säilyttämistä kaupunginhallituksen (tai viimeistään valtuuston) kokouksessa!
Meri-Rastilassa demareilla on yleisesti ollut puolueista suurin kannatus, joskin viime vaaleissa menestys ei ollut tällä alueella kehuttava (mistä on syytä vetää johtopäätöksiä).
Helsinkiläistalouksista yli puolet on autottomia. Metrolla saavutettavan lähimetsän hävittäminen vaikeuttaa autottomien, pienituloisten, lasten ja nuorten mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen, mikä ei sovi puolueenne ideologiaan.
Tukemalla Meri-Rastilan länsirannan metsän osayleiskaavoitusta edesautatte Kokoomuksen intressien toteutumista, joskin myös kavennatte oman puolueenne kannatusta hyvällä vaalialueellanne Itä-Helsingissä.
Toivon, että teette ympäristöteon ja puolueenne menestyksen kannalta fiksun siirron tukemalla upean metsäalueen säilymistä tulevillekin sukupolville nautittavaksi!
p.s. Tavoiteltu asuntomäärän lisäys on saavutettavissa Ourcity-vaihtoehtokaavan turvin, jolloin upea metsä säästyisi."
Juha Leviäkangas
19.11.2013Tässä maassa ei enää ketään kiinnosta investoida ns. vanhoille aloille, pitää tehdä pelejä ja tuulivoimaa. Näille toimialoille ei vaan synny työtä niille jotka eivät pärjää salasanojen viidakossa. Ratkaisu löytyy yhdistämällä Suomen kuntien loputon työmäärä, eettinen sijoittaminen ja valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen osaaminen. Perustetaan maahan yhteiskunnallinen monialainen yritys, lippulaiva joka palvelee kuntien tarpeita laajasti eri toimintasektoreilla. Yritystä pyörittämään tarvittaisi työllistämisen erikoisosaamista, eettinen omistajakunta, mutta myös liike-elämän terävimmät aivot jotta teho, toimitusvarmuus ja kannattavuus olisi turvattu. Yritys olisi silloin tuottava sijoituskohde eettiselle pääomalle. Mistä rahat ja ns. kärsivällinen pääoma tällaisen perustamiseen? Lähdetään Suomen kunnista. Ne palauttavat vuosittain ns. "Kelasakkoja" valtiolle n. 200 milj. koska eivät kykene selviytymään niille asetetuista työllistämisvelvoitteistaan. Sosiaalisilla hankintakriteereillä varustettu kuntien hankintatilauskirja synnyttäisi mille tahansa yritykselle erittäin kiinnostavan kasvualustan. Suomen säätiöt, joiden yhteenlaskettu varallisuus on enemmän kuin ev.lut.kirkko, olisivat halukkaampia investoimaan niihin sijoituskohteisiin jossa ne voisivat myös toteutta säädekirjassa mainittuja yhteiskunnallisia päämääriä, jos vain aidosti eettisiä sijoituskohteita olisi tarjolla. Nyt niitä ei ole. Meillä toimii jo Suomessa monialayrityksiä (ympäristönhoito, puhtaanapito, jne.) jotka kykenevät tarjoamaan työtä yli kymmenelle tuhannelle käsiparille, ja joiden liikevaihto on enemmän kuin toimeentulotuen hinta vuodessa, (647mil.). Ne eivät ole ehtineet kahmia kaikkia kuntien töitä, vai miksi monet kunnat esimerkiksi pesettävät edelleen pyykkinsä Virossa?
Miksemme rakentaisi maahan lippulaivayhtiötä joka tässä yhden pienen suurkaupungin kokoisessa maassa lähtisi todellisen työllistämisen ratkaisijan rooliin. Rakennettaisi yhtiö sellaisen omistuksen varaan joka voisi varmistaa että niiden kymmenen tuhannen käsiparin joukossa olisi vähintään kolme tuhatta vaikeassa työmarkkina-asemassa ponnistelevaa suomalaista. Utopiaa? Työ on jo lähtenyt käyntiin, liity joukkoon.